Vastalause hallituksen esitykseen Ystävyyden puistoon liittyvien opastus- ja tutkimuskeskuksen lakkautukseen
Tässä suorana sitaattina viime syksynä yksityishenkilönä antamani lausunto. Asia on nyt saanut sinettinsä eduskunnan äänestettyä asiasta. Kuhmoon käytännössä kohdistuva toimenpide on sekä paikallisesti että periaatteellisesti vakava ja mielestäni virheellinen. Yllättävän vähän Kuhmon puolesta äänestäneitä oli kansanedustajien joukossa (vain Keskustan edustajista).
LAUSUNTO: Asia: VN/17679/2024
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain 1 ja 6 §:n muuttamisesta
Käytän hyväkseni tilaisuutta antaa lausunto otsikossa mainittuun asiaan yksityishenkilönä. Tunnen Kainuun ja Kuhmon aluekehitykseen liittyvät asia yli 40 vuoden työuran ja viimeisimpänä 11 vuotisen maakuntajohtajan tehtävän kautta. Olen tutustunut eri osapuolten lausuntoihin, lakiluonnoksen kuulemistilaisuuden aineistoon sekä hankkinut lisätietoa asiasta.
Kannanottonani haluan tuoda esille seuraavaa:
1. Valtio ei voi tehdä esitetyn mukaista lakimuutosta ilman, että se rikkoo Ystävyyden puiston perustamiseen liittyvän kompensaatiopäätöksen.
Kompensaatiopäätöksen merkitys on ollut ymmärrettävä, sillä Metsähallitus omistaa Kuhmon metsämaan pinta-alasta 54% ja tehdyn suojelupäätöksen aluetaloudelliset supistusvaikutukset olivat paikallisesti merkittävät. Kuhmon kaupungin ja Kainuun liiton lausunnossa ilmenee, että mainittu kompensaatioratkaisu tehtiin nimenomaan ottamaan huomioon suojelupäätöksen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Kuhmossa. Kyse on ns. sosiaalisesta toimiluvasta.
Tilanne, jossa valtion taholta suunnitellaan samaan aikaan mahdollisia lisäsuojelutoimia, on kompensaatioperiaatteen romuttamiselle erityisen huono.
2. Valtion talouden säästöpäätökseksi esitetty lakimuutos ja sen mahdollistamat toimintojen lakkauttamiset ei ole toimiva ottaen huomioon kompensaatioehto
Lakiehdotuksen perusmotiivi on valtiontalouden säästöt: ” Esityksen tavoitteena on mahdollistaa Ystävyyden puiston Kuhmossa sijaitsevan luontokeskus Petolan sekä tutkimuskeskuksen toiminnan päättäminen ja kiinteistön luovuttaminen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta kustannussäästöjen saavuttamiseksi.”
Kun lähdetään periaatteesta pitää voimassa poliittisesti aikanaan hyväksytty kompensaatiomekanismi, valtio ei voi saada taloudellisia säästöjä. On mahdollista, että nykyisen lain mukaista toimintaa toteuttavien Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Suomen ympäristökeskuksen toiveita otetaan huomioon, mutta tällöin vastaava kompensaatio tulee korvattavaksi toisella tavalla. Kuhmon kaupungin lausunnon mukaan on myös erimielisyyttä siitä, onko nykyinen toimintamalli tuonut riittävää kompensaatiota (noin 10 metsurityöpaikan menetyksen korvaaminen). Lakiehdotuksen perusteluissa asiasta on täysin vastakkainen näkemys.
Mielestäni on perusteltua hylätä valmistelussa oleva lakiesitys tässä muodossa ja tehdä kattava ja läpinäkyvä selvitys kompensaatiomallin toimivuudesta ja siihen liittyneistä rahoituksista.
3. Lakiehdotuksen tavoittelemat toimintojen lakkautusten merkitystä on tarkasteltava Itäisen Suomen ohjelman tavoitteiden ja raja-alueen kehittämisen geopoliittisen merkityksen näkökulmasta
Kainuun liiton lausunnossa tuodaan Kuhmoon ja itäisen Suomen raja-alueisiin liittyvä kehitystilanne esille: ”Samaan aikaan valmistellaan hallitusohjelman mukaista itäisen Suomen kehittämisohjelmaa ja EU:ssa raja-alueiden kehittämiskokonaisuutta (TSI-tuella toteutettava OECD:n tutkimus ja sitä seuraava ohjelmatyö). Lakiluonnos on hallituksen omien tavoitteiden ja EU:n tahtotilan vastainen ja vaikeuttaa Suomen ja EU:n kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää itärajan alueiden elinvoimaisuuden vahvistamista.”
Mielestäni on perusteltua peruuttaa po. lakkautushankkeet ja siirtää kokonaisuuteen liittyvien asioiden ratkaiseminen valtioneuvoston asettaman Itäisen Suomen ohjelman valmistelutyössä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Tällä tavoin Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen esille nostamiin toiminnallisiin ja talousongelmiin voidaan saada rakentava ratkaisu. Näkemykseni nykyisessä toimintamallissa em. toimijoiden oma tehtäväkenttä on kapea-alainen ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden erityisesti matkailualan kanssa ei voi tarkoituksenmukaisesti toteutua. Uusi ratkaisumalli kompensaatiorahoituksen puitteissa voi mahdollistaa huomattavasti vaikuttavampaa toimintaa. Oleellista on muuttaa toimintamallia huomattavasti joustavammaksi ja laajentaa kompensaatiorahoituksen käyttötarkoitusta.
4. Kompensaatiorahoitus on kanavoitava uudella tavalla: monipuolistamalla ja joustavoittamalla rahoituksen käyttöä
Lakiehdotuksen perustelujen mukaisesti kompensaatiotoimintaa toteuttavat tahot, Metsähallitus ja SYKE eivät ole tyytyväisiä omalta osaltaan toimintaansa nykymuodossa. Toisaalta voin panna merkille, että po. toimijat eivät muutoinkaan ole olleet motivoituneita toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi Metsähallituksen Luontopalvelujen esille nostamien opastuskeskuksen kävijämäärien laskua selittää keskuksen aukioloaikojen supistaminen (kuluvana vuonna vain 1 kuukauteen) ja se, että opastuskeskuksen toiminnan sisältöä ei ole kehitetty. Luontomatkailun kehitystrendit ovat olleet samaan aikaan valtakunnallisesti ja Kainuun myönteisiä. Uusia kehittämismahdollisuuksiin ei ole tartuttu esim. vaikka opastustoiminta on siirtynyt yhä enemmän digitaalliseksi, ei mielestäni ole ollut esteitä sille, että Petola tuottaisi digitaalisia aineistoja ja opastusta valtakunnallisesti Kuhmosta käsin.
Luontopalvelut ovat viime vuosina myös heikentäneet Kuhmon infraa: kompensaation osana ollut Lentuan opastusrakennus, joka sijoittui puiston ytimeen Lentuankosken äärelle, on myyty. Lisäksi Maariansärkän opastuspaikka on jäänyt toteuttamatta ja korjausvelkaa eri reitistöille on kertynyt. Voi kysyä, onko kompensaatio toiminut aidosti, jos toisella kädellä on vedetty toimintaa pois.
Uutta ratkaisumallia hahmoteltaessa keskeisiä tekijöitä ovat:
1. kompensaatiorahoituksen uusi rahoitusmalli
2. Luontopalvelujen laajempi rooli ml opastuskeskus
3. Tutkimustoiminnan uudelleen arviointi ja laaja-alaisemman toimintakeskuksen idea
4. Tönölänsalmen alueen rakennusten ja infran tuleva käyttö
Kun lakiehdotus on ollut toimintojen alasajoon ja infrasta luopumiseen tähtäävää, ei keskeisten toimijoiden lausunnoista siten tule riittävästi esille uusia kehittämisvaihtoehtoja. Listaa alle muutamia mahdollisia ratkaisuja, mutta nimenomaan näiden selvittämiseen nyt tarvitaan aikalisä ja aitoa yhteistyötä ja kumppanuutta valtion, Kainuun ja Kuhmon kesken.
Lienee selvää, että nykyisiä opastuskeskuksen, tutkimuskeskuksen ja näihin liittyvien rakennusten ylläpito ratkeaa luonnostaan, jos niihin sijoittuu riittävästi eri toimintoja. Tässä vaiheessa ei liene muuta vaihtoehtoa kuin nähdä po. infra osana kompensaatiorahoitusta. Vaihtoehto, jossa nykyiset toiminnot ajetaan nopeasti alas taas pahimillaan johtaisi tilojen tyhjäkäyttöön ja purkamiseen ajan myötä.
Ehdotan suoraan, että Kuhmon kaupungin lausunnon mukaisesti – joka tapauksessa – jatkossa Ystävyyden puiston kompensaatiorahoituksen käyttötarkoitus määritellään uudelleen ja kohdennetaan aluekehittämistyyppisenä rahoituksena Kainuun liiton kautta. Käyttötarkoitusta laajennetaan niin, että Luontopalvelut voivat toteuttaa opastustoimintaa tarkoituksen mukaisella tavalla ja samalla laajentaen toimintaansa luontomatkailun kehittämiseen Kuhmossa. Tässä suhteessa Petolan sijainti on erinomainen, sillä Kuhmon kaupungin suunnitelmissa on kehittää matkailutoimintaa nimenomaan Tönölän alueella.
Vastaavasti tutkimustoiminnalle määritellään vastuutaho ja johtaja, joka käyttäen kompensaatiorahoitusta toteuttaisi alueen luontoon liittyvää tutkimustoimintaa puistoalueetta laajemmin ja kansainvälisesti. Kainuu on EU-raja-alueohjelmien jäädyttämisen seurauksena tullut osaksi Interreg Aurora-ohjelma-aluetta ja se mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan jatkamisen EU-osarahoitteisena. Toki on syytä huomata, että EU-rahoitusta ei rahitussäädösten mukaan ole voinut eikä voi käyttää toimijan perustoiminnan rahoittamiseen. Tutkimustoimintaa on SYKE:n vuodesta 2007 käynnistyneellä kaudella valitettavasti supistettu eikä tutkijoiden siirtäminen muille paikkakunnille toteuttaisi kompensaatioajatusta. Aiemmin tutkimustoiminta on kuulunut Kainuun ympäristökeskukselle; tutkimusvastuun siirtäminen nykyiselle Kainuun ELY-keskukselle olisi mielestäni tarkoituksenmukainen ratkaisuvaihtoehto. Tutkimuskeskuksen toiminta perustuu voimassa olevaan valtiosopimukseen, siten on yllättävää, että sitä ei enää pidettäisi toiminnan yhtenä perustana, vaikka ymmärrettävästi tutkimusyhteistyö on nykytilanteessa jäädytetty.
Periaatteessa tutkimuskeskus voitaisiin muuttaa valtion monitoimipisteeksi, johon sijoittuu valtion eri organisaatioissa toimivia työntekijöitä etätyöhön.
Summa summarum
Toivon lakiehdotuksen hylkäämistä lausunnolla olevassa muodossa, Ystävyyden puiston kompensaatiokokonaisuuden uudelleen rakentamista osana Itäisen Suomen ohjelmatyötä ja uuden rahoitusmallin toteuttamista pysyvänä, korvamerkittynä aluekehitysrahoituksena Kainuun liiton kautta.
Pentti Malinen
maakuntaneuvos
Kajaani
%20(2).jpg)
