ENSIMMÄISTÄ KERTAA ALUEVAALIEN EHDOKKAAKSI
Perustin tämä blogin asetuttuani ensimmäistä kertaa ehdokkaaksi aluevaaleihin Kainuussa. Olen ollut yli 40-vuotisen yliopisto- ja aluehallintourani ajan aluepolitiikan ja aluekehittämisen asioiden äärellä, mutta en poliitikkona. Kainuun maakuntajohtajana toimiessani minun esimieheni olivat maakuntahallitus ja sen puheenjohtaja. Virkahenkilön ja poliittisen päätöksentekijän roolit pidin selkeästi erillään. Nyt eläköidyttyäni, voin siirtyä ikään kuin pöydän toiselle puolelle - ja tarkoitukseni on hyödyntää työurallani saamaani kokemusta ja näkemystä Kainuun hyväksi.
Lyhyt omakuva
Olen nyt eläkkeellä oleva Kajaanissa asuva ex-maakuntajohtaja (vv. 2013-24). Kainuun liiton lisäksi virkaurallani toimin yli 20 vuotta Oulun yliopiston palveluksessa Kajaanissa ja 1980-luvulla Kainuun seutukaavaliitossa. Olen syntynyt Kuhmossa maatilalle, jonka metsistä osa on hoidossani ja kesäpaikka löytyy Lammasjärveltä. Olen ollut aktiivisesti eri yhdistyksissä ja harrastanut liikuntaa; suunnistus on ollut lempilajini ja koko perheen harrastus.
Olen siis ensimmäistä kertaa ehdokkaana aluevaaleissa. Minua motivoivat halu vaikuttaa Kainuun kehitykseen ja maakuntapohjaisten hyvinvointialueiden tulevaisuuteen. Kokemusta sote-asioihin sain PM Sipilän hallituskaudella käynnissä olleesta maakunta- ja soteuudistushankkeesta, vedin 3 vuoden ajan Kainuun väliaikaisen toimielimen kautta valmistelutyötä. Oman panokseni haluan tuoda erityisesti liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseen, joka on pitkällä aikavälillä erinomainen keino vähentää sote-kuluja ja lisätä hyvinvointia koko Kainuussa.
Vaaliteemat eli mitä pidän tärkeimpänä
1. Päätösvallan säilyminen Kainuussa hyvinvointipalveluissa ja aluekehittämisesssä
Hyvinvointialueiden perustaminen on merkittävä kehitysaskel terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisessä. Maakuntapohjainen malli on Kainuulle paras mahdollinen. Valitettavasti hva-malliin ei kaikki tahot ja puolueet ole sitoutuneet. Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhaa, jota Orpo-Purran hallitus ei näytä haluavan antaa - huolimatta valtion talouden arviointineuvoston raportissa annetusta selkeästä ohjeesta: alueet tarvitsevat pidemmän ajan taloudensa tasapainottamiseen.
Kainuun hva:n toiminnan kustannustehokas kehittäminen ja vahva edunvalvonta takaavat kainuulaisille tulevaisuudessakin tarpeenmukaiset sote- ja pela-palvelut. Palvelut tulee koko maassa järjestää tasaveroisesti ja tavoite on oltava sairastavuuserojen supistaminen. Valtion tulee rahoittaa palvelujen tuottamista todellisiin tarpeisiin perustuen; on tärkeää, että rahoituskriteerit ovat tasapuoliset eikä väestömäärä ohjaa rahoitusta keskittävään suuntaan.
En hyväksy hyvinvointialueiden kyseenalaistamista ja näivettämistä. Hyvinvointialueet tarvitsevat - kuten asiantuntijaraportti ehdottaa - työrauhaa taloutensa vakiinnuttamiseen ilman hätäratkaisuja.
2. Liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen hyvinvoinnin perustana
Tiedot lasten, nuorten ja nuorten työikäisten fyysisen kunnon heikkenemisestä ja psyykkisen ongelmien kasvusta ovat erittäin vaarallinen kehityssuunta samalla, kun väestömme rakenne vanhenee. Liikkumattomuus aiheuttaa lisää terveyshaittoja ja niiden hoidon kustannuksia.
Kainuussa tulee toteuttaa yhteistä liikkumisohjelmaa hva:n, kuntien, oppilaitosten, yirtysten ja organisaatioiden yhteistyönä. Koulutyöhön tulee lisätä liikuntaa ja hyödyntää koulujen tiloja tehokkaasti liikunnan tarpeisiin mysö ilta- ja viikonloppuaikoina. Kainuulla on erinomaisten edellytykset tehdä luonnosta, luontoliikunnasta ja tapahtumista vetovoimatekijä asukkaille ja matkailijoille. Mielestäni on käsittämätöntä, että valtakunnan päätöksenteossa alkoholi-, tupakka- ja huumausainepolitiikkaa viedään väärään suuntaan.
Sairastavuuden ennalta ehkäiseminen on parasta sote-toimintaa. Tämä todettiin kirkkaasti jo, kun Kainuussa aloitettin maakuntakokeilu 2005, jolloin meillä jo sosiaali- ja terveyspalvelut integroitiin yhteen.
3. Soten perustehtävien uudistaminen ja osaavan työvoiman varmistaminen
Sote-palvelujen järjestämisessä keskiössä on riittävän osaavan työvoiman, lääkärit ja hoitajat, varmistaminen sekä työn tuottavuuden parantaminen. Ikääntyvän väestön lisääntyvät palvelutarpeet ja erittäin pienet työikään tulevat ikäluokat ovat ongelma, joka ratkeaa vain työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa lisäämällä,ottamalla käyttöön innovatiivisia ratkaisuja sekä tehostamalla prosesseja. Hallituksen lanseeraamat Kela-korvausten lisäämiset yksityisten palvelujen käytön lisäämiseksi johtavat entistä huonompaan suuntaan: valtion tuki valuu hintoihin eli firmojen kassaan.
Liian suuri osa lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden työajasta kuluu asioiden kirjaamiseen ja silti järjestelmät eivät tehokkaasti palvele tiedon kulkua ja saumattominen palveluketjujen toimintaa. Omalääkärijärjestelmää ja tekoaälyn hyödyntämistä tulee kehittää. Palvelujen tulee olla alueellisesti riittävän hyvin saavutettavia ja potilaiden kuljetuskustannukset tulee minimoida. Jokaisella ikäihmisellä on oikeus hyvään hoitoon lähellä kotia. Omaishoidon jatkuva lisääminen ei ole kestävä eikä inhimillinen ratkaisu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti