Riemuylioppilas Pentti Malisen puhe sankarihaudoilla 31.5.2025

 

 Hyvät kuulijat, uudet ylioppilaat, opettajat ja riemuylioppilaat,

Olemme paikalla, joka todistaa Kuhmon ja Kainuun erityistä asemaa rajamaakuntana. 50 vuotta sitten sodan läsnäolo ei tuntunut niin konkreettiselta kuin tänä päivänä. Televisio oli jo keskeinen uutismedia ja lapsuudessamme saimme seurata Vietnamin sodan vaiheita. Tuo sotahan päättyi 30.4.1975. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 ja sen seurausvaikutukset tuntuvat arjessamme ja näkyvät mediassa jatkuvasti.

Kuhmon vanhalle hautausmaalle on haudattu 278 sankarivainajaa. Suomalaisten mottona sodassa oli "kaveria ei jätetä"; ei kaatuneita eikä haavoittuneita. Tämä arvostava asenne auttoi sodan kovissa paikoissa ja yhdessä toimiminen on arvokas perinne tänä päivänäkin.

Rajaseudulla viime sodat koskettivat myös paikallista siviiliväestöä. Talvisotaa käytiin Kuhmon korpimaisemissa ja väestö joutui kodeistaan evakkoon. Sodan jälkeen elämä oli raskasta jälleenrakentamisen aikaa. Moni oli sotaorpo tai sotaleski, eikä rintamalta paluu arkielämään ollut monillekaan helppo.

Sankarivainajien ja sotaveteraanien muisto elää erityisen vahvana maakunnassamme Kainuussa. Sotahistorian merkitys Kuhmolle ja identiteetillemme avautui minulle vasta nuoruus- ja opiskeluaikojen jälkeen. Erityisen koskettava tieto minulle oli se, että Talvisodan ensimmäisistä uhreista toinen oli 13-vuotias poika, Eino Malinen Kuhmon Laamasenvaaralta.

Kuhmossa on yksi erityinen paikka, joka on saanut minut miettimään historiaamme: Rajakankaan rajakivi. On suoranainen ihme, että Kuhmon kohdalla raja on säilynyt samalla paikallaan yli 300 vuotta. Viimeisen 50 vuoden aikana rajan merkityksessä on tapahtunut useita muutoksia. Lukioaikanamme raja oli ylittämätön, osa kylmän sodan "Rautaesirippua". Me Kuhmon lukiolaiset saimme tutustua naapuri Neuvostoliittoon luokkaretkellä Leningradiin (nyk. Pietariin). 1970-luvulla käynnistyi Kostamuksen kaupungin ja kaivoskombinaatin rakentaminen, jossa Kuhmolla ja Kainuulla oli merkittävä rooli. Neuvostoliiton romahdettua syntyi Vartiuksen kansainvälinen raja-asema, joka mahdollisti rajakaupan, matkailun ja pellettiliikenteen. Venäjän hyökkäyssota aiheutti koko itärajan sulkemisen. Tänä päivänä Kuhmon Rajakivien kautta kulkee myös Euroopan Unionin ja NATO:n ulkoraja.

Riemuylioppilaiden sukupolvi on saanut elää rauhan aikaa. Toivomme, että Venäjän valtiojohdon aiheuttamaan konfliktiin saadaan pysyvä, oikeudenmukainen ratkaisu. Maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden lisäksi meidän tulee pitää huoli raja-alueiden taloudellisesta kehityksestä. Asuttu raja on turvallinen raja.

Näillä ajatuksilla, hyvät kuulijat, toivotan teille kaikille menestyksellisiä rauhan vuosia! Kiitos!

Pentti Malinen