Isossa kuvassa nimesin hyvinvointialueiden kehittämisen avainsanoiksi nämä:
- päätösvalta
- edelläkävijyys ja
- (kansan)terveys
Seuraavassa avaan näiden taustaa tarkemmin.
Kokemuksiani sote-palveluista ja niiden järjestämisestä
Tunnen Kainuun hyvinvointialueen toimintaa monesta kulmasta: palvelujen käyttäjänä, lähiomaisten kokemukset läheltä nähneenä sekä Kainuun sote-organisaation kehitysvaiheita seuranneena.
Kainuun hallintokokeilu 2005-2012: Vuonna 2004 olin hakijana silloin alkamassa olleen Kainuun hallintokokeilun johtoon, olin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä töissä noin 4 vuoden ajan.j Pm Sipilän hallituskaudella toimin maakunta-sote-uudistuksen Kainuun väliaikaisen toimielimen puheenjohtajana lähes 3 vuotta. Tuon vaiheen aikana valmisteltiin Kainuuseen perustettu Kainuun valmiusfoorumi, jonka vetäjänä sain toimia vv. 2019-2023.
Lisäksi minulla on monipuolisesti kokemusta myös yksityisten terveyspalvelujen tuottajista. Kainuun liitto hankki kilpailutuksella työterveyshuollon kajaanilaiselta lääkäriyritykseltä, joka myöhemmin päätyi osaksi terveysjättifirmaa. Itse olen käyttänyt urheilu- ja muiden vakuutusten turvin monia yksityisiä palveluja. Olennaista minun kokemuksissa on näiden palvelujen tietty joustavuus, mutta ongelmana heikko integraatio julkisiin palvelun tuottajiin. Palveluketjut eivät ole saumattomia ja tiedon keruu on päällekkäistä ja informaatiota hukkuu. Yksityinen palvelusektori on myös viime vuosina keskittynyt nopeasti ja ns. valinnanvapaus ei toimi ainakaan kaikkialla.
Nykyisen hyvinvointialueen toimintamalli on hyvin lähellä 2005 - 2012 Kainuussa toteutettua ja arviointitutkimusten (Tampereen yliopisto) mukaan onnistunutta sote-integraatiota. Mielestäni Kainuun pitää nostaa kunnianhimon tasoa ja palata palvelujen kehittämisen kärkeen!Hyvinvointialueille työrauhaa kehittämiseen
Niin omien kokemusteni kuin asiantuntijaorganisaatioiden suositusten perusteella pidän välttämättömänä, että hv-alueiden toiminnan kehittämiseen ja talouden tasapainottamiseen tarvitaan työrauhaa. Pahinta mitä voidaan tehdä (ja nyt hallitus on tekemässä) pakottaa alueet paniikkiratkaisuihin. Nopeat leikkaukset vain pahentavat tulevaa hoito- ja palvelutarvetta eli on sanalla sanoen lyhytnäköisiä!
Ykköskysymys on puolueiden kanta maakuntapohjaisen hyvinvointialuerakenteen tarkoituksenmukaisuuteen. Asialla ei pitäisi politikoida. Uuttamaata lukuun ottamatta hyvinvointialueet muodostuvat kuntien ja alueiden oman tahdon mukaisella rakenteella. Alueiden itsehallintoa tulee hallituksenkin kunnioittaa ja vahvistaa. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten suunnalta valitettavasti pidetään yllä ajatusta alueiden vähentämisestä. Kainuulle se olisi myrkkyä.
Kainuun erityispiirteet huomioon - ei keskittämiselle
Kainuun väestö on maan keskimääräistä ikääntyneempää ja sairastavuus on korkea (ikävakioitunakin). Meille on tärkeää, että hyvinvointialueiden rahoitus on tarveperusteista - ja tarve määritellään oikeilla kriteereillä. Ilman edunvalvontaa ei tämäkään toteudu, sillä suurilla alueilla on halua painottaa väestön määrä rahan jaon perusteena. Itsestään selvää pitäisi olla, että Kainuu ja muut alueet, joissa sisäiset etäisyydet ovat pitkät ja myös lähimmät yliopistolliset sairaalat kaukana, palveluverkon ylläpitäminen on kansanterveydellisesti ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tärkeää. Itäisen Suomen raja-alueiden turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmaa ei myöskään ole syytä unohtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti