Miten kaupungin metsiä tulee hoitaa ja käyttää?

Vaalikoneet lähestyvät metsäkysymyksiä vastakkainasettelun kautta

Valtakunnallisten vaalikoneiden kysymyksissä on otetttu esille myös kaupunkien metsänomistus ja siihen liittyen metsien hoitoa ja käyttöä koskevat linjaukset. Mielestäni kysymysten asettelun ongelma on niiden arvoasetelma, jossa on väkisin asetettu vastakkain taloudellinen ja ympäristöllinen näkökulma. Any way, aloitetaan vaalikoneisiin antamistani vastauksista - ja avaan sitten lyhyesti laajemasta näkökulmasta asiaa.

• KS:n vaalikoneväittämä oli: ”Kaupungin omistamien taajamien lähimetsät tulee nähdä ensisijaisesti virkistysalueina eikä talousmetsänä.” Vastasin: samaa mieltä.

• YLE:n vaalikoneväittämä oli: ”Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla.”  Vastasin: eri mieltä.

• YLE:n vaalikoneväittämä oli: ”Kuntien tulisi mieluummin harjoittaa aktiivista metsätaloutta omistamissaan metsissä kuin suojella niitä.” Vastasin: jokseenkin samaa mieltä.

 Omia kokemuksia luonnosta ja metsistä

Olen syntynyt metsien keskelle, maaseutukylään Kuhmossa. Kotitilan metsätöihin pääsin isän mukana tienaamaan taskurahaa pöllien parkkauksella. Teini-iässä kiinnostuin lintujen tarkkailusta ja kirjasin usean vuoden ajan lintuhavaintojani; olen koko ikäni jatkanut linnun pönttöjen asettamista. Lukioaikana olin perustamassa Kuhmoon Luonto-kerhoa. 

Aikuisiässä on korostunut luontoliikunta eli ykkösharrastukseni suunnistus ja sitä kautta suunnistuskisojen järjestäminen. Suunnistusmaaston valinnassa ja ratamestarityössä korostuu maaston tuntemus ja sen käytön suunnitttelu ohjeiden mukaan mm. luonnon kulumisen ehkäisemiseksi ja eläinten huomioon ottamiseksi. Yhteistyö maanomistajien (mm. Kajaanin kaupungin) kanssa on ollut avainasemassa lajin maineen kannalta. 

Kotitilan metsistä olen osan ostanut reilu 10 vuotta sitten ja omatoiminen metsänhoito sekä asiantuntijoiden kanssa tapahtuva metsäsuunnittelu ovat opettaneet valtavasti uutta - nimenomaan metsien eri arvojen moninaisuudesta. Viimeisinä vuosina erityisesti metsien monimuotoisuus, hiilen sidonta ja hiilivarastot ovat tulleet yksityismetsätalouden suunnittelun käsitteistöön. 

Maakuntajohtajan työssä puolestaan korostui metsätalouden suuri merkitys Kainuun aluetaloudelle, KaiCell Fibers -hankkeen käynnistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön edunvalvonta Brysselin päätöksenteossa sekä  Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuoden kansallispuiston (Hossa) perustaminen, jonka ajamisessa onnistuimme erinomaisesti. Olin hyvin otettu, kun Kainuun Metsäneuvosto myönsi minulle Pro Metsä -palkinnon vuosi sitten. Viime syksyn vaaleissa tulin valituksi Kainuun metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon. 

Moninaiskäytön näkökulma ja intressien yhteensovitus  

Kuten näkyy näkökulmat ovat arvopainotteisia (jopa johdattelevia) ja ilman perustelujen avaamista vastaus ei kerro olennaista. Minun näkökulmani kaupungin metsätalouden suunnitteluun ja käyttöön voi kiteyttää eri intressien yhteensovituksen ja monikäyttömetsätalouden käsitteisiin.

Kuvan lähde ja lisätietoa: https://tapio.fi/aineistopankki/oppaat-ja-tyovalineet/

Kajaanissa on hyvät lähivirkistysalueet, jotka ovat (pääosin) kaupungin omistamia talousmetsiä. On tärkeää ymmärtää, että talousmetsien suunnittelussa voidaan ja tulee yhteensovittaa talous-, virkistys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. On luonnollista, että taajaman lähialueilla tavoitteena korostuu monitoimimetsä, jossa virkistyskäyttö on ensisijainen. Mielestäni Kajaanin tapauksessa juuri lähiluonto, puistot, metsät, rannat ja vesistöt, ovat ehdoton vetovoimatekijä, jota tulee entistä paremmin tuoda kaupungin imagomarkkinoinnissa esille. 

Kokonaisuutena tarkastellen kaupungin omistamia metsiä tulee hoitaa kuten muitakin metsiä metsäasiantuntijoiden (TAPIO, Metsäkeskus) suositusten mukaan. Näiden viranomaisten ohjeita on jatkuvasti ajantasaistettu uuden tutkimustiedon ja huomattavasti tarkentuneet metsävaratiedon pohjalta. Metsänomistajana olen tätä kehitystä seurannut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja voin vakuuttaa, että metsän käytön tietopohja on valtavasti kehittynyt. Sen sijaan suuren yleisön näkemykset heijastavat menneiden vuosikymmenten metsäasenteita. 

Kansalaismielipiteitä tulee kuulla kaupungin lähimetsien hoidon osalta (virkistystarpeet). Sen sijaan avohakkuu, jatkuva kasvatus ja metsien hoidon eri vaiheiden ratkaisut on tehtävä asiantuntijatiedon, ei mielipiteiden pohjalta.  Monikäyttömetsien suunnittelussa sovitetaan yhteen eri käyttötarkoitukset.

Pentti Malinen

Lisätietoa: Tapion verkkosivusto, https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi

Metsänhoidon suositukset esittelevät kestävän metsänhoidon vaihtoehtoja ja parhaita käytäntöjä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen. Palvelun sisältö on laadittu yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa.