Turvallisuuspoliittinen keskustelu 26.3.2025 Kajaanissa
Reserviläisliiton ja Kajaanin Reserviläiset ry:n 70 vuotisen
toiminnan juhlavuoteen liittyen järjestetään kunta- ja aluevaaleihin liittyvään
turvallisuuspoliittiseen keskustelu 26.3.2025 Kajaanissa. Teemana on
"Kunnan ja hyvinvointialueen rooli turvallisuuden edistäjänä".
Olen tilaisuuden vaalipaneelissa Keskustan edustajana. Seuraavassa
kerron omaa näkemystäni asiasta. Keskiössä on Kainuun alueellinen varautuminen
ja riskiarviot, joita tehdään laajassa yhteistyössä ja jossa kunnilla,
hyvinvointialueella ml pelastuslaitos sekä Kainuun liitolla on keskeinen rooli ”kovan
turvallisuuden” toimijoiden ohella.
Oma taustaani
Olen sotilasarvoltani luutnantti. Suoritin varusmiespalveluksen
Kajaanin Hoikankankaalla ml aliupseerikoulun. Reserviupseerikoulun (kurssi 151)
suoritin Haminassa 1976.
Maanpuolustuskursseja olen käynyt Oulun läänihallituksen 2002 järjestäessä ja Pohjois-Suomen Avin Ukkohallassa järjestämän kurssin. Viimeksi mainittu kurssi oli kohdennettu erityisesti Kainuun kuntien ja muiden toimijoiden osallistujille. Olen saanut Kainuun Prikaatilta, Kainuun Rajavartiostolta ja Kainuun Pelastuslaitokselta viralliset huomionosoitukset yhteistyöstämme.
Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen alaan pääsin kunnolla
perehtymään Sipilän hallituskaudelle toteutetun maakunta-sote-uudistuksen
valmistelun yhteydessä väliaikaisen hallintoelimen puheenjohtajana. Tuossa
valmistelukokonaisuudessa syntyi suunnitelma Kainuun oman valmiusfoorumin perustamiseksi
ns. kovan turvallisuuden toimijoiden, Kainuun soten ja pelastuslaitoksen,
Kainuun liiton, kuntien sekä keskeisten elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin
toimijoiden kesken. Foorumi perustettiin, vaikka em. uudistus ei toteutunut. Toimin
foorumin puheenjohtajana 2019-2023.
Kainuun valmiusfoorumin opetuksia
Käytännön sysäyksen kainuulaisten yhteistyölle varautumisen
suunnittelussa ja toteutuksessa antoi taannoinen tykkylumionglema. Sen
onnistunut hoitaminen vaati rohkeaa johtamista (koordinointi ja tilannekuva), monien
eri toimijoiden yhteistoimintaa aina kylätasolta alkaen. Kainuulainen toiminta
sai runsaasti huomiota ja arvostusta.
Valmiusfoorumin ensisijaisena tavoitteena on muodostaa
alueen yhteinen näkemys siitä, siitä miten alueen varautumista kokonaisuutena
pitää kehittää. Toisena tavoitteena on saavuttaa yhteinen ymmärrys alueen eri
toimijoiden valmiudesta. Olennaista on, että kaikki maakunnan toimijat
kykenevät suoriutumaan normaaliolojen häiriötilanteista ja mahdollisesta
poikkeusolotilanteesta sekä turvaamaan kaikissa oloissa palvelutuotantonsa.
Oman valmiusfoorumin tehtäväksi asetettiin erityisesti tukea
kuntatoimijoiden varautumissuunnittelua ja siihen liittyvien viranhaltijoiden
koulutusta. Laadittiin monivuotinen koulutussuunnitelma ml em. maanpuolustuskurssi
maakunnallisen riskiarvioinnin pohjalta.
Valmiustyöryhmän jäsenet työskentelevät sisäisen
turvallisuuden portaali TUOVI:ssa. Siellä on myös kaikille kansalaisille avoin
sivusto ja paljon hyödyllisiä aineistoja sisäisestä turvallisuudesta.
Koronakriisin aikana oli poikkeustilavaihe, jonka aikana
Kainuun valmiusfoorumi toimi myös poikkihallinnollisena operatiivisena
toimijana. Tiiviimmillään tilannekuvakokouksia pidettiin kainuulaisten kesken 2
viikon välein. Kainuun tilannekuvasta tiivis raportti välittyi vastaavan Pohjois-Suomen
Valmiustoimikunnan kokouksiin. Poikkeustilan jälkeen johtovastuu
koronatilanteen seurannasta ja toimenpiteiden valmistelusta oli Kainuun
sotella.
Valtionjohdon Nato-kannan julkistaminen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen ja geopoliittisen tilanteen muutos nostivat vuoden 2022 keväällä keskusteluun
yhteiskunnallisiin kriiseihin ja uhkakuviin varautumisen. Kainuun valmiusfoorumi
jatkaa nyt toimintaansa alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Vuonna 2023 valmistui
uusi valtakunnallinen riskiarvio ja Kainuussa tehtiin sitä vastaava oman riskikartoitus
pelastuslaitoksen johdolla kuntien ja valmiusfoorumissa edustettujen tahojen
kesken.
Uudet ja tulevat haasteet
Vaikka sotilaallista uhkaa Suomella ei nyt juuri ole ja itärajakin on suljettu, hybdivaikuttamisen monet muodot ovat kasvava uhka ja jo olemassa olevaa todellisuutta. Kyberhyökkäyksiin ja tietomurtoihin varautumiseen on viime vuosina varauduttu yleisin harjoituksin. Sähkö- ja tietoverkkojen haavoittuvuudet ja suuri riippuvuus niistä on tunnistettu ja ovat osa paikallistakin varautumista.
Globaalin tilanteen viimeisimmät muutokset ovat entisestään korostaneet laajamittaisen varautumisen tärkeyttä jopa Euroopan tasolla. EU-maiden riippuvuus, ei vain Venäjän energiasta, vaan myös Kiinasta, joka hallitseen uskomattoman suuren osan Euroopassa käytettävien kriittisten ja strategisten mineraalien tuotannosta. Tähän EU on vastannut omavaraisuutta korostavalla politiikalla, josta esimerkkinä on tiettyjen kaivosten mm. Terrafamen nostaminen erityisasemaan.
Kolme pointtia - yhteenvetoa turvallisuuspoliittisesta keskustelusta
Reserviläisliiton ja Kajaanin Reserviläiset ry:n järjestämän vaalikeskustelun puheenjohtaja Kari Kinnunen pyysi meiltä osallistujilta loppupuheenvuoron kiteyttämään kolmeen kohtaan. Kokoan tässä hieman laajemmin avattuna omat pääviestini.
1. Kokonaisturvallisuus. Turvallisuuspoliittinen keskustelu liikkuu blogin alussa näkyvällä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen alueella. Keskustelumme kohdistui erityisesti Kainuun ja kuntiemme varautumiseen. Pointtini on se, että kaikki paikallista ja alueellista varautumista koskevat kehitysideat (ampuradoista väestön suojiin ja nuorten liikunnasta pelastustoimen vakansseihin) on syytä tuoda kuntien ja Kainuun valmiusfoorumin tietoon. Eli niihin pöytiin, joissa laadimme alueellemme turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia.
2. Yhteistyö. Yhteistyössä Kainuu on kokoaan suurempi, on minun perusviesti. Yhteistyötä tarvitaan varautumisessa yksilö- ja perhetasolta, kuntien ja maakunnan tasolle. Yhteistyön on siis oltava kunta-, puolue- ja hallinnonalarajat ylittävää. Sellaiseen juuri Kainuun valmiusfoorumi on peräänkuuluttanut.
3. Liikunnallinen elämäntapa. Liikunnallisuus on oikeastaan osa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä yksitasolla ja samalla sairastavuuden ennaltaehkäisyä. Sillä on erityisen myönteisiä vaikutuksia mm. soten kustannusten hillintään, kriisinkestävyyteen ja kaikkien toimintakykyyn ikään katsomatta. Turvallisuuteen se liittyy myös varusmiesten ja pelastustoimen osalta.
Kainuu pärjää turvallisuustilanteiden muutoksessa - kuten aina - parhaiten tiiviillä keskinäisellä yhteistyöllä!
Pentti Malinen
---
Linkkejä:
https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/kainuun-valmiusfoorumi/
https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2020/09/valmiusfoorumi_toimintasuunnitelma_20191108_valmis.pdf
(ensimmäinen toimintasuunnitelma)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti