Vaalikoneiden kysymysten kirjo laaja antaen monipuolisen kuvan ehdokkaista. Mutta kysymyksiä ei voi pitää samanrvoisina kuten helposti vaalikoneessa käydessä tapahtuu. Mielestäni on aivan oleellisia, ratkaisevan tärkeitä kysmyksiä kun katsotaan asioita Kainuun hyvinvointialueen näkökulmasta. Otan ne tässä esiin.
Kainuulaisilla on oikeus päättää omista palveluistaan - käyttäkäämme sitä nyt!
Aluevaltuustojen kansanvaltainen asema nojaa perustuslakiin. Laki hyvinvointialueesta (29.6.2021/611) ensimmäinen pykälä: "Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset itsehallinnolle kuntia suuremmalla hallintoalueella (hyvinvointialue) sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiselle hyvinvointialueen toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaidensa hyvinvointia."
Lain kirjaisesta ja perusteluista näkee, että kyse on asukkaiden itsehallinnosta; oikeudesta vaikuttaa omiin palveluihinsa. Siksi on aluevaalit ja valitaan kansanvaalilla aluevaltuustot!
Kainuun hyvinvointialueen tulee säilyä itsehallinnollisena!
Aivan keskeinen kysymys meille: kuka kainuulaisten sosiaali-, terveydenhuolto- ja pelastuspalveluista oikeasti päättää. Keskustan ehdokasesittelyissä nostin kärkitavoitteeksi "Päätösvallan säilyminen Kainuussa hyvinvointialueen toiminnasta".
Hyvinvointialuejako, siis alueiden määrä, on eduskunnan käsissä oleva asia. Lakihyvinvointialuesta 5 §:ssä toteaa: "Hyvinvointialueiden muuttamisesta säädetään hyvinvointialue- ja maakuntajakolaissa (614/2021)." Nykyinen maakuntapohjainen jako meille Kainuulle ehdottomasti paras mahdollinen, ja toimivin myös koko maassa lukuun ottamatta Uuttamaata, joka on maakunta, mutta jossa on omanlaisensa rakenne.
Kysymys hyvinvointialueiden määrästä on eri muodoissaan esillä monissa vaalikoneissa. Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymys oli muotoiltu näin: "Hyvinvointalueita on liikaa, joten niitä voi yhdistää".
Minun vastaukseni on: Olen täysin eri mieltä.
Persutelen vaalikonevastaustani tähän yleisesti muotoiltuun kysymykseen seuraavasti. "Nykyinen maakuntiin perustuva hyvinvointialuejako perustuu toiminnallisiin alueisiin ja on riittävän tiheä ottaen huomioon laajat ja harvaanasutut alueet. Uudenmaan väestökeskittymä on erikoistapaus, joka on lainsäädännössä otettu huomioon. En osaa sanoa, kuinka toimiva se on. Vastustan yhdistämisiä, koska niillä ei enää saataisi kuin näennäisiä säästöjä samalla, kun palvelujen saatavuus heikkenisi merkittävästi yhdistetyillä alueilla. On hyvä muistaa, että Kainuu on alueeltaan Belgian kokoinen."
Hyvinvointialueiden väestömäärät vaihtevat suuresti, mutta se on maantieteellinen fakta, johon on sopeuduttava. Väestömäärä on pieni juuri harvaanasutuissa ja pitkien etäisyyksien maakunnissa.
Ei pakkoliitoksia, vaan joustavaa yhteistyötä!
Hesarin aluekohtaisissa kysymyksissä kysytään suoraan: "Kainuun hyvinvointialue ei kykene tulevaisuudessa suoriutumaan sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä ja sen on liityttävä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen."
Vastaan luonnollisesti. "Täysin eri mieltä". Näin perustelin asiaa: "Päätösvallan Kainuun sote-ja pela-palveluista tulee ehdottomasti aina säilyä kainuulaisilla. Kainuu hakee jo nyt tiettyjä erikoispalveluja Pohjois-Pohjanmaalta ja muilta hvyinvointialueilta silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Yhdistämisen seurauksena syntyisi tarve rakentaa Ouluun kainuulaisille uutta infraa ja palveluja (ei niitä siellä ole nyt meitä odottamassa). Kuljetusmatkat ja sitä kautta kustannukset karkaisivat käsistä ja kiireellisiä hoitoja ei edes voida siirtää potilasturvallisuuden vaarantumatta. Kainuun keskussairaala on myös tärkeä maanpuolustusta ja turvallisuutta tukeva yksikkö Kainuun Prikaatin naapurina."
Muodollisesti itsehallinto toteutuisi muodollisesti yhdistämisen jälkeenkin.Mutta ymmärrämme hyvin, mitä tarkoittaa kun kainuulaisten osuus yhdistetyssä hyvinvointialueessa ja sen äänivallasta olisi 15 %:n luokkaa!
Missä Kainuun on onnistuttava?
Kainuun hyvinvointialueen tulevaisuuden ja kainuulaisten päätösvallan säilymiseksi meidän on onnistuttava kahdessa asiassa:
1. Kainuun hyvinvointialueen tulee pystyä järjestämään riittävät ja laadukkaat palvelut koko Kainuussa ninn, että sen talous pysyy tasapainossa ja kestävänä.
2. Kainuun tulee yhteistyöllä ja edunvalvonnalla vaikuttaa valtakunnan politiikan päätöksentekoon niin, että toimintaedellytykset Kainuussa hyvinvointialueella säilyvät.
Poliittista vaikuttamista ja edunvalvontaa tarvitaan
Edellä mainituista ehdoista ensimmäinen riippuu meidän Kainuun hyvinvointialueen organisaation ja päättäjien toiminnan tuloksista ja vaikuttavuudesta. Asemamme ei kuitenkaan ole varma, jos valtakunnan politiikassa ajetaan keskittävää politiikkaa - syystä tai toisesta. Hyvinvointialueiden perustaminen oli Suomen hallinnon historian suurin palvelu- ja hallintouudistus. Se on ollut käynnissä vasta 2 vuotta, joten on yllättävää, että hallitus ei näytä haluavan antaa alueille työrauhaa! Talouspolitiikan arviontineuvoston raportin viesti oli selkeääkin selkeämpi: alueet tarvitsevat lisää aika sopeuttaa talouttaa, jotta niiden ei tarvitse tehdä hätäratkaisuja. Riikka Purra ei näytä ottavan ohjetta onkeensa. Hallitus on lisäksi leikkaamassa hyvinvointialueiden palveluja - heti vaalien jälkeen!
YLE:n vaalikoneessa on tähän ajankohtaiseen kysymykseen osuva kysymys: Hyvinvointialueiden pitää tehdä säästöt vaaditussa ajassa, vaikka palveluita jouduttaisiin karsimaan nopeasti.
Vastaan olevani "Täysin eri mieltä". Perusteluni on seuraava:
"Suomen historian suurin hallinnollinen reformi on toteutettu
perustamalla hyvinvointialueet, joille siirrettiin yli 300 eri toimijalta
tehtäviä ja henkilöstöä. Riittävä aikajänne tarvitaan toiminnan kehittämistä ja
tehostamista varten. Suunta on ollut oikea, vaikka eroja alueiden välillä on. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore suositus tästä asiasta pitäisi
riittää. Sen ohittaminen on vakava poliittinen virhe, josta kärsivät
sote-palveluja tarvitsevat."
En hyväksy hyvinvointialueiden näivettämistä!
Jatkuvasti julkisuudessa esiintyvä viestintä, jossa hyvinvointialueiden määrästä käydään spekulointia, on omiaan ylläpitämään epävarmuutta. Sikäli kuin tämä on tietoista pidän tätä hyvinvointialueiden näivettämisenä. Vieläkin pahempi epävarmuutta luova tapa on hallituksen tiukka linja hyvinvointialueiden rahoituksen tasapainottamiseen. Se pakottaa alueet huonoihin säästöpäätöksiin ja pahimmillaan "ongelmallisten" alueiden lakkauttamiseen. Onko tämä joiden tahojen ja poliitikkojen tavoite, jätän itse kullekin arvioitavaksi. Oletteko kuulleet hallituspuolueiden johdon kannanottoja asiaan?
Viime aluevaalien alla Riikka Purran antama lausunto Kuhmon vierailulta on jäänyt minulle vahvasti mieleen. Kuhmolaisessa 19.8.2022 hän toteaa suoraan, että "hyvinvointialueiden määrä ei ole kohdallaan"! Suoraan Purra toi asenteensa näkyviin mm. YLE:n A-Studion haastattelussa 19.8.2024 todeten, että "minä en ole tämän kokonaisuuden suuri fani.".
Hallituksen toteuttama, okoomuksen linjan mukainen, toiminta yksityisen sektorin hyvksif ei ole kokonaisedun mukainen - pidän tätäkin yhdenlaisena näivettämisenä. Todisteet näistä tapauksista ovat tuoreita ja selkeitä. Kela-korvauksiin liityvien päätöksien on asiantuntija-arvioinneissa todettu johtanee verovarojen väärinkäyttöön. Samaa kuviota ollaan toistamassa "valinnanvapauskokeiluna" markkinoidussa yli 65-vuotiaille kohdennettavassa kokeilussa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ei kannata hallituksen esitystä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua. Viraston mielestä kokeilu on ”tehotonta verovarojen käyttöä”.
Näillä perusteilla: pidetään Kainuun hyvinvointialue itsenäisenä. Käytä kansanvaltaasi vaaleissa!
Pentti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti