Puhe "Kainuun rajavartioston 100 vuotisjuhla" (21.3.2019)

Kuva puheessani mainitsemaltani rajakiveltä! Kuva: Pentti Malinen (vuoden 2014 rajapartiosta)

Tämä on siis 2019 vuonna pitämäni juhlapuhe Kainuun rajavartioston järjestämässä Rajavartiostolaitoksen 100-vuotisjuhlassa Kajaanissa. Puhe on tässä alkuperäisessä muodossaan!

Arvoisa juhlayleisö!

Suomen itsenäistyttyä valtioneuvosto teki maaliskuun 21. päivänä 1919 päätöksen, jolla valtion rajojen vartiointi määrättiin sisäasiainministeriön alaisille sotilaallisesti järjestetyille rajavartiojoukoille. Tänään 21.3.2019 on kulunut päivälleen tasan 100 vuotta tuosta historiallisesta päätöksestä. Olemme koolla juhlimassa ja onnittelemassa Kainuun rajavartioston toimintaa osana Suomen rajavartiostoa.

Kainuun rajavartiosto vastaa Suomen sisäisen turvallisuusjärjestelmän osana rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla. Rajavartioston toiminnan päämäärä on taata rauhalliset olot raja-alueella sekä suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Päämäärän saavuttaakseen rajavartiosto estää ennalta ja paljastaa laittoman maahantulon ja säännösten vastaisen rajanylikulun sekä osallistuu muun rajan ylittävän rikollisuuden torjuntaan taaten samalla rajanylitysliikenteen sujuvuuden. Lisäksi rajavartiosto osallistuu muiden välttämättömien turvallisuuspalveluiden tuottamiseen erityisesti syrjäseuduilla.

Kainuun rajavartioston vastuulla on 406 km Suomen ja Venäjän rajaa, joka on samalla Euroopan unionin ulkorajaa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu neljä kansainvälistä rajanylityspaikkaa: Vartius ja Kuusamo sekä lentoasemat Kajaanissa ja Kuusamossa. Rajavartioasemia on viisi, esikunta Kajaanissa ja henkilöstöä 200.

Toimintahistoriansa aikana Rajan tehtäväkenttä on laajentunut toimintaympäristön muuttuessa –rajavalvonnasta ja rajatarkastuksista rajaturvallisuuteen. Nykyinen Raja on monipuolinen ja laaja-alainen turvallisuusviranomainen, joka rakentaa maamme sisäistä ja ulkoista turvallisuutta.

Suomi on maailman turvallisin maa

Tilastojen valossa Suomi on maailman turvallisin maa. Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan rikollisuutta, onnettomuuksia ja häiriöitä sekä luottamusta viranomaisiin ja oikeusjärjestelmään. Suomi on keskeisimmissä tutkimuksissa viiden kärkimaan joukossa ja parhaiten sijoittunut Pohjoismaa. Kansainvälisissä mittauksissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti: maamme on luokiteltu maailman turvallisimmaksi maaksi sekä vakaimmaksi valtioksi. Väestön turvallisuuden kokemisen perusteella Suomi on sijoittunut 4:ksi kansainvälisessä vertailussa. Poliisibarometrin kyselyssä käy ilmi, että suomalaiset luottavat erityisesti turvallisuusviranomaisiin. Rajavartiolaitokseen luotti kyselyssä 93% vastanneista. Tästä tuloksesta voitte rajavartiolaitoksessa olla syystä ylpeitä.

Mutta asiaintila ei suinkaan aina ole ollut näin. Ei edes Suomen itsenäisyyden aikana. Kun katsomme erityisesti rajaturvallisuuden tilannetta Kainuun asutuksen ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin ei ollut toimivaa rajavartiointia. Rajalinjat oli valtioiden kesken sovittu, mutta rajojen yli tapahtui paitsi rauhanomaista vuorovaikutusta myös väkivaltaista toimintaa lukuisista sodista puhumattakaan. Kajaanin linna tai alueella olleet sotajoukot eivät kyenneet takaamaan rajaturvallisuutta. Halusin tämän tuoda esiin vain muistuttaakseni, että rajaturvallisuus ei ole itsestään selvyys ja että se vaatii hyvin toimivaa ja systemaattista toimintaa. Meidän kainuulaisten on täysi syy arvostaa työtä, jota rajojen vartijat tekevät joka hetki turvataksemme meidän elinoloja ja hyvinvointia.

Kainuun erityinen raja

Kainuun ja Kuusamon kohdalla valtakunnan raja on historiallisesti erityinen. Tämä rajalinja on säilyttänyt paikkansa historian saatossa jo yli 400 vuotta. Kuhmon eteläosassa sijaitsee Täyssinän rauhan aikainen rajakivi vuodelta 1595. Valtiot rajan molemmin puolin ovat vaihtuneet ja sotia on käyty rajan yli lukuisia kertoja. Näin pysyvä rajalinja on eurooppalaisittain erittäin harvinainen. Mutta kuten edellä totesin, rajaturvallisuus on kasvanut ja nykysin erinomaisella tasolla.

Itsenäisen Suomen rajavarton historian aikana rajaturvallisuus on järkkynyt pahimmin vuoden 1939 lopulla alkaneessa talvisodassa. Kainuussa talvisodan päättymisen muistopäivää vietetään yhä aktiivisesti. Siten viikko sitten – 13.3. – tässä salissa kokoontui salin täydeltä kainuulaisia arvokkaaseen juhlatilaisuuteen. Tilaisuuden teemana oli rajavartioston rooli talvisodassa. Eversti Mika Rytkönen loi erinomaisen katsauksen aiheeseen juhlapuheessaan. Haluan poimia tähän muutaman keskeisen kohdan hänen esityksestään.

Kainuun Rajann roolin muutos Neuvostoliiton ajan päätyttyä

Totesin alussa, että rajavartiostojen rooli on muuttunut ja ennen kaikkea monipuolistunut nykypäivään tultaessa. Yksi vaikuttava tekijä on ollut poliittiset muutokset ja kansainvälinen kehitys. Suomen ja Neuvostoliiton suljettu raja oli osa kylmän sodan rautaesirippua. Kainuun kehitykseen merkittävästi vaikuttanut poikkeus tuolla ajanjaksolla oli Kekkosen ja Kosigynin sopimukseen perustuneen Kostamuksen kaivoksen ja kaupungin rakentamisprojekti 1970-luvun loppupuolella.

Sen myötä syntyi Vartiuksen rajanylityspaikka, joka osaltaan myöhemmin mahdollisti rajakaupan, matkailun ja kansalaisten, yritysten ja julkisten toimijoiden rajatylittävän yhteistyön kasvun. Kostamuksen kaivoksen pellettien kuljetuksen volyymi on mittava; Vartiuksen-Kontiomäen-Oulun ja Kokkolan välillä kuljetettava tonnimäärä on Suomen rautateiden toiseksi suurin.

Ottaen huomioon sekä Kainuun että Kostamuksen alueen vähäisen väestö määrän ja pitkät etäisyydet suurempiin keskuksiin kummallakin puolella rajaa, rajan yli tapahtuvalla toiminnalla on huomattava taloudellinen ja muu merkitys. Henkilöliikenteen määrässä on lähinnä talouskehityksestä ja –suhdanteista aiheutuvaa vaihtelua. Vuonna 2018 Kainuun rajavartioston rajanylityspaikkojen kautta matkusti yhteensä 445 854 henkilöä. Vartiuksen rajanylityspaikalla rajanylittäjät edustivat helmikuussa 23:a eri kansallisuutta. Kuusamon ja Kajaanin lentoasemien vuoden 2018 ulkorajat ylittävä liikenne, noin 13 500 matkustajaa, oli huomattavasti vilkkaampaa verrattuna vuoteen 2017.

Kainuun rajavartioston rooli rajaturvallisuuden takaajana on mahdollistaa Kainuulle hyödyllisen rajat ylittävän taloudellisen ja muun kanssa käyminen ja sen sujuvuus yhdessä Tullilaitoksen kanssa. Kainuun liitto arvostaa rajavartioston rooli, sillä tavoitteenamme on ollut vahvistaa ja tukea Venäjä-yhteistyötä.

Kainuun rajavartioston paikallisesta merkityksestä haluan vielä erikseen nostaa harvaan asutun alueen turvallisuustehtävät. Yhteiskunnan rajallisia resursseja käytetään mielestäni esimerkillisen hyvin, kun erityisesti turvallisuus viranomaisten kesken syrjäalueilla tehdään toimivaa yhteistyötä. Sen puitteissa rajavartiosto osallistuu tarvittaessa ensivastetehtäviin, pelastus- ja avustustoimintaan tieliikenneonnettomuuksissa sekä maastoliikennettä ja rajavyöhykesäännösten noudattamisen valvontaan. Suotta ei tämän viikon Kuhmolainen lehden pääkirjoituksessa nostettu esiin juuri tätä osaa rajavartiostomme toiminnasta.

Kainuun EU:n ulkorajalla

Kainuu on rajamaakunta. Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alusta, Venäjän rajasta tuli osa EU:n ulkorajaa. Rajan yli tapahtuvan vuorovaikutuksen osalta tämä on merkinnyt sitoutumista unionin linjauksiin ja politiikkaan. Kainuulle myönteistä on ollut EU:n harjoittama ulkorajaohjelmiin perustuva yhteistyö (CBC-ohjelmat). Kainuu on yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kanssa tehnyt sopimuksellista yhteistyötä Karjalan tasavallan kanssa. Tälle alueelle on hyväksytty Suomen, Venäjän ja EU:n kesken CBC-Karelia –ohjelma. Ohjelman avulla tuetaan po. alueen rajan ylittävää yritystoiminnan, ympäristö- ja kulttuuriasioiden kehitystä sekä rajaturvallisuutta. Kuluvalla ohjelmakaudella ohjelmasta rahoitetaan mm. Vartiuksen rajanylityspaikan ja rautatieyhteyden kapasiteetin lisäämistä.

Suomi erinomaisesta turvallisuustilanteestaan huolimatta ole lintukoto, joka olisi irrallaan kansainvälisestä muutoksesta. Globalisoituvassa maailmassa turvallisuusuhkien luonne on jatkuvasti muuttunut. Tähän on reagoitu Suomessa mm. laatimalla yhteiskunnan turvallisuusstrategioita vuodesta 2003 alkaen. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Strategian ensimmäisessä osassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa. Kokonaisturvallisuus on kehittynyt ensisijaisesti yhteistoimintamalliksi, jossa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa sekä suunnittelevat, harjoittelevat ja toimivat yhdessä. Samalla turvallisuusuhkien kirjo on laajentunut ja monipuolistunut.

Osana tätä prosessia Kainuussa olemme juuri perustaneet maakunnallisen yleistä alueellista varautumista yhteen sovittavan varautumisfoorumin. Sen kokoonpanoon kuuluvat Kainuun kunnat, kuntayhtymät, kaikki turvallisuusviranomaiset sekä keskeisiä toimijoita yritys- ja kolmannelta sektorilta. Yhteistyöfoorumin keskeinen idea on koota eri toimijoiden tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä, jotta voimme paremmin varautua yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Kainuussa Kainuun rajavartiostolla tulee olemaan merkittävä ja siis alueen kannalta laajeneva rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa.

Pentti Malinen

Kuvat: Pentti Malinen (vuoden 2014 rajapartiosta)

Rajaliikenne 2018