Vaalikampanjan avaustilaisuudessa keskustelun ytimeen nousi
Kajaanin kaupungin elinvoimapolitiikka. Käytän tätä termiä kokoamaan
yhteen perinteisen elinkeino- ja yrityspolitiikan sekä laajemman joukon toimenpiteitä,
joilla paikkakunnan veto- ja pitovoimaa vahvistetaan. Minulla on 3 yleistavoitetta
kaupunkimme elinvoimapolitiikalle: 1) Maakuntakeskus koko Kainuun veturiksi; 2)
Kajaanin veto- ja pitovoima kuntoon ja 3) Kasvua edistävä kunta- ja elinkeinopolitiikka.
Mitä tavoitteeni tarkoittavat?
Ensimmäiseen tavoitteeseen liittyy ajatus, että Kainuu
voi olla kokoaan suurempi, kun kaikki sen kunnat, yritykset ja
organisaatiot toimivat yhteistyössä. Yhteistyön rakentaminen on ollut
minun yksi päätehtäväni maakuntajohtajakaudella. Tiedän, että edelleen on
parannettavaa. Kajaanin osalta se tarkoittaa myös muun maakunnan kehittämisen
huomioon ottamista. Kajaani toimii kokoajana alueen työllisyyspalveluissa,
mutta elinkeinojen kehittäminen on kuntakohtaista. Kajaanilla on myös vahva
rooli alueen ammatillisen ja korkeakoulutuksen järjestäjänä sekä maakunnan
saavutettavuuden kehittämisessä.
Veto- ja pitovoiman osalta Kajaanilla on viime vuosilta
hyviä toimenpiteitä. Mutta olen – ja moni muukin on – sitä mieltä, että
Kajaanin kaupungin toimenpiteet kaavoitus- ja asuntopolitiikka ei ole proaktiivista,
vaan pikemminkin hidasta ja varovaista. Tähän liittyy vahva ”vastustamisen
perinne”, jollaista ei esim. naapurikunnassa Sotkamossa esiinny. Kajaanissa
pitää ottaa jalka pois jarrulta, jotta liikkeelle lähdössä olevista
palvelinkeskusinvestoinneista saadaan paras hyöty alueelle.
Kajaaniin on tulossa datakeskusinvestointeja ihan
kiitettävästi. Niiden rakennusvaihe tulee pyrkiä urakoiden osalta hyödyntämään
mahdollisimman hyvin. Toiminnan käynnistysvaiheessa tulee olla aktiivinen,
jotta mahdollisimman monta työpaikkaa sijoittuu Kajaaniin ja niiden työntekijät
asettuvat tänne asumaan. Nyt kaikki saumat synnyttää riittävän kookas ja
vetovoimainen osaamiskeskittymä, joka tuo myös klusteria tukevia yrityksiä
alueelle.
Myös muiden toimialojen investointeja tulee hakea.
Erityisesti mieleeni tulee matkailu. Sillä toimialalla Kajaani on ”päästänyt”
Sotkamon ottamaan veturin paikan, joka sille toki luontaisesti kuuluu. Mutta
todella vähäinen panostus omaa matkailuvetovoimaan näkyy nyt ravintola-alan
ongelmissa ja markkinaehtoisen lentoliikenteen puuttumisena (vrt. Kuusamo). Matkailu
olisi myös konkreettinen toimi naistyöpaikkojen lisäämiseen alueelle.
Katsaus kuntavaalikoneiden kysymyksiin!
Kävin läpi eri vaalikoneisiin antamani kuntapolitiikkaa
koskevat kysymykset ja vastaukseni täydentääkseni edellä olevaa. On todettava,
että vaalikonekysymysten laatijat eivät jostain syystä tunnista kuntien
aktiivista elinvoimapolitiikkaa varsinkaan kasvun, työpaikkojen ja kehittämisen
näkökulmasta. Kysymykset, jotka lähinnä liittyivät elinvoimaan painotuivat
kaavoitukseen, ranta-asumiseen, lähiluontoon ja lentoliikenteen tukemiseen. Läpikäyvänä
kysymysten sisällössä oli ympäristönäkökulma. Seuraavassa on kooste näistä
teemoista ja vastaukseni perusteluista.
1.
Työpaikat vs. ympäristö
YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen SAMAA mieltä: ”Kuntaani
pitää houkutella lisää teollisuuden työpaikkoja, vaikka siitä olisi haittaa
ympäristölle.”
Ei ole teollisuutta tai yleensä ihmistoimintaa, jolla ei
olisi vaikutuksia luontoon. Ympäristöluvissa määritellään päästö- ja muut
rajoitukset niin, että merkittävää haittaa ympäristölle ei tapahdu. Tämä kun
muistetaan, teollisuuden investointien houkuttelu on tärkeää juuri työpaikkojen
ja kunnan verotulojen sekä aluekehityksen näkökulmasta.
2.
Kaavoitus
KS:n vaalikoneväittämä, josta olen ERI mieltä: ”Kaavoitusprosessi
on Kajaanissa nopea ja toimiva.”
Kaavoitusprosessit osana kansanvaltaista päätöksentekoa
pyrkii olemaan hidasta. Kajaanin asukkaan näkökulmasta en myöskään voi pitää
Kajaanin kaavoitusta erityisen nopeana ja toimivana. Monet esimerkit puhuvat
toista kuten Kajaanin nykyisen uimahallin sijoittaminen, korkeiden
kerrostalojen sijoittaminen joen rantaan ja Linnansillan korvaaminen uudella
yhteydellä (kaatui). Eikä kaavoituksen tehtävää ole tehnyt yhtään helpommaksi
runsaat valitukset ja niiden käsittelyn pitkittyminen eri oikeusasteissa. Jotta
Kajaanin kehitys vetovoimaisena keskuksena saisi vauhtia, kaavoituksen
toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota.
YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen jokseenkin SAMAA mieltä:”
Kaupungin on tarjottava uuden teknologian yrityksille kaavoitukseen
ohituskaista.”
Tässä riittää toimia EU:n ja kansallisten linjausten ja
säädösten pohjalta. Ohituskaista ei tarkoita kaavoitus- ja ympäristökriteerien
ohittamista, vaan niiden huomioon ottamista nopeutetussa prosessissa. Juuri
luvitusprosessien pituus on koettu kilpailukykyongelmaksi.
YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen jokseenkin SAMAA mieltä:”
Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle.”
Tämä liian kategorinen kysymys. Rakentamisen ohjauksessa on
aina vertailtava vaihtoehtoja ja sovitettava yhteen eri intressejä, jotta
saadaan paras mahdollinen tulos. Joko-tai-ratkaisut ovat kokonaisedun kannalta useimmiten
huonoja.
MTV:n vaalikoneen vastaavan kysymyksen perustelu: Kaavoitus
on alueiden käytön yhteensovittavaa suunnittelua. Siinä lähtökohtaisesti on
pyrittävä maksimoimaan monien eri tavoitteiden ja intressien vaatimuksia.
Lähiluonnon suojelu on erittäin tärkeä kriteeri kuntakaavoituksessa erityisesti,
kun se nähdään virkistys- ja liikuntamahdollisuuksien lisääjänä.
3.
Asumisen ohjaus
KS:n vaalikoneväittämä, josta olen SAMAA mieltä:” Kajaanissa
on kaavoitettava tontteja vakituiseen asumiseen myös vesistöjen äärelle”.
Pysyvän asutuksen sijoittamista vesistöjen rannalle ei tule
sulkea pois, kun halutaan tehdä Kajaanista vetovoimainen asuinpaikka. Kannattaa
verrata tilanne esim. Kuopioon, jonka Saaristokaupunki -alueesta on tullut
erittäin suosittu.
YLE:n vaalikoneen vastaavan kysymyksen perustelu: Vesistön
rantojen alueet ovat vetovoimaisia, mutta toisaalta niitä on rajallisesti
saatavissa. Kajaaninkin tapauksessa näkisin edullisemmaksi sallia pysyvään
asutukseen liittyvää rakentamista rannoille kuin pelkkien loma-asuntojen
rakentamista.
4.
Lentoliikenteen tukeminen
YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen ERI mieltä: ”Kaupungin
on osallistuttava tuetun lentoliikenteen kustannuksiin.”
Markkinapuutetilanteissa (ei taloudellisesti kannattavia
yhteyksiä) on EU:n säädösten mukaisesti mahdollista toteuttaa ostopalveluliikennettä.
Tämä rahoitusvelvollisuus kuuluu kokonaan valtiolle, koska kyse on koko maan
saavutettavuudesta, huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta sekä yritysten
sijoittumis- ja toimintamahdollisuuksista kansainvälisillä markkinoilla.
Kajaanin lentoasemalle on mahdollista saada markkinaehtoinen liikenne käyntiin
(sehän riippuu vain Finnairin päätöksestä!). Markkinaehtoiseen liikenteeseen
pääsyä tulee kaupungin tukea edunvalvonta kehittämis-, - ja matkailumarkkinointihankkeita
osarahoittamalla.
KS:n vaalikoneväittämä, josta olen SAMAA mieltä: ”Kajaanin
pitää osallistua rahallisesti lentoliikenteen tukemiseen.”
Olen samaa mieltä, kun tarkoitetaan lentoliikenteen epäsuoraa
tukemista mm. matkailumarkkinoinnin ja matkaketjujen keinoin. Tavoite tulee olla päästä irti
ostopalveluliikenteestä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Se taas vaatii
lentoliikenteen matkustajamäärien kasvua, mitä ei ole mahdollista saavuttaa
ilman vahvaa kv. matkailua (vrt. Lappi). Vastustan kuntien osallistumista
ostopalveluliikenteen kustannuksiin.
5.
Kaupungin metsäsuunnittelu
KS:n vaalikoneväittämä, josta olen SAMAAI mieltä:” Kaupungin
omistamien taajamien lähimetsät tulee nähdä ensisijaisesti virkistysalueina
eikä talousmetsänä.”
Kajaanissa on hyvät lähivirkistysalueet, jotka ovat
(pääosin) kaupungin omistamia talousmetsiä. On tärkeää ymmärtää, että
talousmetsien suunnittelussa voidaan ja tulee yhteensovittaa talous-,
virkistys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. On luonnollista,että
taajaman lähialueilla tavoitteena korostuu monitoimimetsä, jossa
virkistyskäyttö on ensisijainen.
YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen ERI mieltä: ”Kuntani
tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla.”
Ensisijaista on hoitaa kaupungin omistamia metsiä
metsäasiantuntijoiden (TAPIO, metsäkeskus) suositusten mukaan. Niiden ohjeita
on koko ajan ajantasaistettu uuden tutkimustiedon pohjalta.
Kansalaismielipiteitä tulee kuulla kaupungin lähimetsien hoidon osalta
(virkistystarpeet).
YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen jokseenkin SAMAA mieltä:
”Kuntien tulisi mieluummin harjoittaa aktiivista metsätaloutta
omistamissaan metsissä kuin suojella niitä.”
Ensisijaista on hoitaa kunnan omistamia metsiä
metsäasiantuntijoiden (TAPIO, metsäkeskus) suositusten mukaan. Niiden ohjeita
on koko ajan ajantasaistettu uuden tutkimustiedon pohjalta. Monikäyttömetsien
suunnittelussa sovitetaan yhteen eri käyttötarkoitukset.
Loppukommenttina ehdotus
Kaavoitusmonopolin ansiosta kaupungilla on tehokas keino
ohjata elinvoimapolitiikkaa ohjaamalla toimintojen sijoittamista. Aktiivisessa
elinvoimapolitiikassa tätä tulee käyttää kehitystä mahdollistavana keinona. Mahdolliset
ristiriitaisetkin intressit on mahdollisimman pitkälle sovitettava yhteen välttää
”toisensa poissulkevia” ratkaisuja. Mielestäni Kajaanin kaavoitus- ja alueiden
käytön ohjausta varten tulisi laatia laaja kartoitus ja intressivertailu
tavoitteena saada vapautettua kehittämispotentiaali – ja hyödyntää
mahdollisimman hyvin avautumassa olevat mahdollisuudet.
Pentti Malinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti