Arvoisa juhlayleisö, hyvät abiturientit,
arvoisat opettajat ja hyvät riemuylioppilaat!
Olen yksi vuonna 1975 Kuhmosta valmistuneesta 57
ylioppilaasta. Haluan pohtia riemuylioppilaan näkökulmasta Kuhmon yhteislukion
ja Kuhmon merkitystä elämän uralle, josta 50 vuotta on minulla takana ja teillä
ylioppilaiksi valmistuvilla edessä.
Kuhmo, Kainuu, Suomi ja maailma ovat muuttuneet valtavasti
50 vuodessa, ja kehityksen vauhti vain kiihtyy. Miten voimme pärjätä
ponnistaessamme elämän poluille täältä Kuhmosta? Ajattelen, että avaintekijöitä
ovat ne "siivet ja juuret", jotka olette saaneet. Itse en 50 vuotta
sitten tällaista ajatellut. Maailma näyttäytyi avarana ja haasteellisena, eikä
minulla ollut vielä selvää visiota siitä, mitä elämältäni ja uraltani
tavoittelen. Tavoitteeni kirkastuivat matkan varrella, ja taipaleeni on ollut
kuin suunnistajalla, joka kulkee useiden rastien kautta, tehden aina uusia
reitinvalintoja.
Hyvät abiturientit, onnittelut teille, jotka
hetken päästä saatte painaa ylioppilaslakin päähänne. Teillä on jo elämän
ensimmäiset rastit, lapsuus, kouluvuodet ja lukio takana. Seuraavat rastit ja
reitinvalinnat ovat teillekin erittäin tärkeitä. Haluan rohkaista ja kannustaa
teitä. Kokemukseni on, että sain Kuhmosta ja Kuhmon yhteislukiosta elämääni
varten eväitä enemmän kuin osasin aavistaa.
Vaikka Kuhmossa oli silloin noin 15 000 asukasta, tuntui
kuntamme pieneltä ja syrjäiseltä. Kansakouluverkko oli sotien jälkeen
rakennettu koko kunnan kattavaksi; kouluja oli parhaimmillaan lähes 50
toiminnassa samanaikaisesti. Valtava muutos on tapahtunut, kun tänä vuonna
loppuu kaksi viimeisintä kyläkoulua. Kuhmon panostus kouluverkkoon kertoo
suomalaisen yhteiskunnan ymmärryksestä koulutuksen ja sivistyksen tärkeydestä
pienen kansakunnan menestykselle. V.J. Snellmanin ajatus "sivistyksessä on
pienen kansan voima" on tullut todeksi. Vielä minun vanhemmillani koulutie
oli paljon vaikeampi.
Minun reittini kulki pieneltä maatilalta pienen kyläkoulun
kautta Kuhmon kunnallisen keskikoulun kautta Yhteislukioon. Kun muistelin noita
vaiheita eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä, tunsin suurta kiitollisuutta. Tänä
päivänä koulutusmahdollisuudet tuntuvat itsestään selviltä. Meidän on tärkeää
ymmärtää, miten merkittäviä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat
koulutusmahdollisuudet ovat nuorille ja alueiden kehitykselle.
Arvoisat opettajat, lämpimät kiitokset teille
työstänne tämän vuoden abiturienttien kanssa. Se osaaminen, jonka oppilaanne
ovat saaneet, on keskeinen voimavara, jonka avulla nuoret täältä lähtevät omia
siipiään kokeilemaan. Kuhmon yhteislukion koulutustarjonta on monipuolinen ja
sopii Kuhmon vahvuuksiin. Yksi erityispiirre on lukion musiikkilinja. Me
riemuylioppilaat muistamme hyvin ruotsin kielen lehtorimme Tuulikki
Karjalaisen, joka käytti paljon aikaa ja energiaa Kuhmon
kamarimusiikkitapahtuman järjestelyihin. Tapahtuma oli tuolloin vasta
alkumetreillään. Kuhmo-talo, jossa nyt juhlimme, tuskin oli edes idea-asteella.
Muistan hyvin, kuinka paikallispoliitikot kiistelivät, tulisiko kunnan ostaa
tapahtumaa varten oma flyygeli. Kamarimusiikkitapahtuma on nyt kansainvälisesti
tunnettu ja heijastuu vahvasti koko kaupungin imagoon.
Lukion toiminnassa näkyvät musiikin lisäksi yhteydet
paikkakunnalle tärkeisiin turvallisuus-, metsä- ja matkailuasioihin.
Kulttuurin, liikunnan ja muiden harrastusten tukeminen on myös arvokasta.
Alueen oppilaspohjan supistuessa näen erityisen hyvänä ratkaisuna lisätä
kansainvälisten opiskelijoiden määrää.
Nuoruus on ainutlaatuinen elämänvaihe. On tärkeää, että
paikalliset oppilaitokset voivat tarjota nuorille paitsi tiedollisia valmiuksia
myös muistoja, elämyksiä ja kokemuksia, jotka vahvistavat hyvää mielikuvaa
kotikunnasta. Minulle on jäänyt lukioajasta hyviä muistoja niin oppilaista kuin
opettajista. Koululla oli hyvä henki.
Hyvät nuoret, tuleva opiskeluaikanne tulee
olemaan yksi parhaista ajanjaksoista elämässänne. Nuorten koulutus- ja
uravalinnat ovat ensiarvoisen tärkeitä niin yksilön, alueen kuin
yhteiskunnankin kannalta. Aikanani lukion arvosanat ja
ylioppilaskirjoitustulokset olivat hyvä ponnahduslauta eteenpäin.
Opiskelupaikka Oulun yliopiston luonnontieteelliseen tiedekuntaan avautui
kivuttomasti. Kainuulaiselle ylioppilaalle ainoat
yliopistokoulutusmahdollisuudet olivat tuolloin Kajaanin
opettajankoulutuslaitoksessa. Muille aloille aikovilla oli välttämätöntä valita
opinahjo muualta Suomesta.
Opiskelin kaksi vuotta luonnontieteitä, kunnes vaihdoin
pääaineekseni suunnittelumaantieteen. Maantiede ja sen osana aluetutkimus ja
aluekehittäminen eivät olleet oppiaineina lukiossa. Ratkaiseva kosketus
oppiaineeseen syntyi yliopisto-opintojen aikana. Minun urani yksi ratkaiseva
reitinvalinta, tutkinnon pääaine, tapahtui tuolloin.
Hyvät abit, seuraava rasti minulla – ja
teilläkin aikanaan – on työpaikan ja paikkakunnan valinta. Olen Kainuuseen
paluumuuttaja. Aloitin työurani Oulun yliopistolla, mutta hain töitä Kainuusta,
Kuhmostakin. Ensimmäinen työpaikkani Kajaanista löytyi Kainuun seutukaavaliitosta.
Seutukaavatutkijan virkaan, johon onnistuin pääsemään, oli kova kilpailu, kun
hakijoita oli lähes 60. Ylipäätään Kainuusta ei tuohon aikaan ollut helppoa
löytää työtä akateemisesti koulutetuille. Meidän ylioppilasikäluokastamme
suurin osa on löytänyt työ- ja elämänuransa eri puolilta Suomea, muutamat
ulkomailtakin.
Muutosta noista ajoista on tapahtunut hieman: pysyvä
opettajankoulutus on loppunut Kajaanista. Kajaanin ammattikorkeakoulu on
noussut merkittäväksi kouluttajaksi, jolla on myös kansainvälistä vetovoimaa.
Nyt nuorten ikäluokkien pienentyessä ja suurten ikäluokkien eläköityessä,
teillä nuorilla on huomattavasti paremmat työmarkkinat. Kuhmosta ja Kainuusta
katsottuna se tarkoittaa, että teihin täältä opiskelemaan lähteviin nuoriin on
pidettävä tiivistä yhteyttä. Teille on tarjolla kesätöitä, harjoitus- ja opinnäyteaiheita.
Jos arvostatte Kainuun luonnonläheistä elämäntapaa, siihen on entistä paremmat
mahdollisuudet. Toisaalta maailma on entistä avoimempi ja kansainvälisempi.
Etätyöt, monipaikkainen asuminen ja diginomadina toimiminen ovat myös
houkuttelevia vaihtoehtoja.
Uskon ja toivon, että opiskelijavirrat alkavat pian kääntyä
muualta Suomesta ja ulkomailta Kainuuseen.
Arvoisat abiturientit, työurani Kainuussa
kesti yli 40 vuotta. Aikaan mahtuu lukuisia uusia reitinvalintoja, omasta
tahdosta tai ympäristön vaatimusten ja mahdollisuuksien tarjoutuessa.
Ainoastaan muutos on ollut pysyvää. Laskin, että työurallani olen vaihtanut
tehtävästä toiseen 14 kertaa. Työssä jaksamiseen ja menestymiseen, elämän
merkityksellisyyteen ja hyvään elämään liittyy paljon muutakin kuin suoritetut
opinnot ja tutkinnot. Perhe, läheiset ihmiset, luonto, harrastukset ja
liikunnallinen elämäntapa ovat minulle olleet tärkeitä. Elämä on jatkuvaa
oppimista, jota myönteinen asenne vahvistaa.
Kainuu on integroitunut osaksi eurooppalaista poliittista ja
globaalia talouskehitystä. Minun työsarallani Suomen EU-jäsenyys on merkittävä
muutostekijä. Kansainvälistyminen on merkinnyt samalla omien kainuulaisten ja
kuhmolaisten juurieni löytymistä. Erityisesti Euroopassa voimme erottua ja
identifioitua paikallisilla tekijöillä kuten luonnon ja historian
erityispiirteillä. Kainuulainen kulttuuriperintö on erityisen vahva ja rikas,
ja meillä on vahva maakunnallinen identiteetti. Kainuulaiset juuremme ja alueemme
vahvuudet ovat – niin uskon – teidän menestyksenne muuttuvassa maailmassa.
Tietotekniikan murros ja sen vaikutukset kaikkiin elämän
aloihin alkoivat opiskeluvuosinamme. Tuolloin emme käyttäneet henkilökohtaisia
tietokoneita, lankapuhelin ja kirjeet olivat käytettyjä kommunikaatiovälineitä.
Internet, sähköpostit ja some muuttivat elämäämme vasta viime vuosikymmeninä.
Tekoäly ja sen tarvitsemat datakeskukset ovat tätä päivää myös Kainuussa.
Globaalissa taloudessa ja viestinnässä emme ole enää syrjäseutua.
Hyvät valmistuvat, Kainuulle viime vuosien
kehitys on merkinnyt hyvää aikaa, mutta tulevaisuus voi olla vielä parempi. On
teidän aikanne muuttaa Kainuuta ja maailmaa.
Onnistuneita reitinvalintoja elämänne poluille!
Pentti Malinen
