Tavoitteeni Kainuun hyvinvointialueelle

 

Taustaksi näkemyksilleni

Olen peruskainuulaisena ja pitkän aluekehittäjän työuran tehneenä nähnyt Kainuun sote-palvelujen useat kehitysvaiheet erityisesti v. 2005 alkaneesta Kainuun hallintomallin kokeilusta sen epäonnekkaaseen päättymiseen. Kainuun kokeilu on siis ollut lähes 20 vuotta aikaansa edellä ja se oli arviointien mukaan hyvin tuloksellinen. Kainuu päätyi kuitenkin kokeilun jälkeen kuntavetoiseen mallin, joka osoittautui talouden ja toiminnan hallinnan kannalta kokeilumalila huonommaksi. Sipilän hallituksen monialaisen maakunnan valmistelussa Kainuu sain uuden mahdollisuuden. Tuossa vaiheessa olin Kainuun uuden mallin valmistelun ytimessä ns. väliaikaisen hallintoelimen puheenjohtajana. Laaja työryhmäkoneisto palkattuine valmistelijoineen teki ansiokasta työtä ja Kainuu oli valmis toteutukseen. Hallitukselta loppui aika (kova oli jarrutus), mutta seuraavan hallituksen ohjelman myötä nykyinen hyvinvointialuemalli sai alkunsa. Tässä mallissa on hyvää maakuntapohjaisuus ja rahoitus- ja hallintomalli, jotka perustuslakiin perustuen valmistavat alueille itsehallinnollisen päätösvallan (eli siksi aluevaltuustot ja niiden vaalit) sekä tarveperusteisen rahoitusmallin. 

Kaikki puolueet ja ehdokkaat eivät ole olleet eivät näytä olevan vieläkään maakuntapohjaisen sote-ratkaisun kannattajia ja siihen sitoutuneita. Siksi ylivoimaisesti tärkein vaalikysymys Kainuulle tämä: 

1.      Hyvinvointialueen päätösvallan ja palvelujen säilyminen Kainuussa

Maakuntapohjainen itsehallinto on Kainuulle paras mahdollinen sote- ja pelastuspalvelujen toimintamalli. Kainuu oli siis tämän mallin edellä kävijä jo vuodesta 2005. Valitettavasti hva-malliin eivät kaikki tahot ja puolueet ole sitoutuneet. Hyvinvointialueet tarvitsevat nyt valtakunnallista työrauhaa.

Kainuun hva:n toiminnan kustannustehokas kehittäminen ja vahva edunvalvonta takaavat kainuulaisille tulevaisuudessakin tarpeenmukaiset palvelut. Palvelut tulee koko maassa järjestää yhdenvertaisesti ja tavoite on oltava sairastavuuserojen supistaminen. Valtion tulee rahoittaa palvelujen tuottamista todellisiin tarpeisiin perustuen.

En hyväksy hyvinvointialueiden kyseenalaistamista ja näivettämistä. Hyvinvointialueet tarvitsevat - kuten asiantuntijaraportti ehdottaa - työrauhaa taloutensa vakiinnuttamiseen ilman hätäratkaisuja. Leikkauslinjalla on mahdoton päästä ennakoivaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, joka olisi pitkässä juoksussa paras toimintamalli. #edunvalvonta #maakuntamalli #tarveperusteisuus tärkeitä!

Kainuu ei voi jäädä "tuleen makaamaan!" Edunvalvonnalla keskeinen tavoite on turvata Kainuun keskussairaalatasoiset palvelu ja synnytyssairaalan pysyvästi sekä todellisen päätösvallan toteutuminen hyvinvointialueilla. Pitkien etäisyyksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle ei muuta vaihtoehtoa ole. Jos toisin päätettäisiin, kainuulaiset jäävät eriarvoiseen asemaan. Mutta on tehtävä kaikki mahdollinen myös oman päätösvallan puitteissa. Siksi esitän, että meidän tavoite tulee olla saada: 

2. Kainuu takaisin soten edelläkävijäksi

Sote-palvelujen järjestämisessä keskiössä on riittävän osaavan työvoiman, lääkärit ja hoitajat, varmistaminen sekä työn tuottavuuden parantaminen. Ikääntyvän väestön lisääntyvät palvelutarpeet ja erittäin pienet työikään tulevat ikäluokat ovat ongelma, joka ratkeaa vain työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa lisäämällä, ottamalla käyttöön innovatiivisia ratkaisuja sekä tehostamalla prosesseja. Liian suuri osa lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden työajasta kuluu asioiden kirjaamiseen ja silti järjestelmät eivät tehokkaasti palvele tiedon kulkua ja sujuvien palveluketjujen toimintaa.

Omalääkäri- ja omahoitajamallia, monituottajuutta ja tekoaälyn käyttöä tulee hyödyntää. Palvelujen tulee olla alueellisesti riittävän hyvin saavutettavia ja potilaiden kuljetuskustannukset tulee minimoida. Pelastus- ja ensihoidon toiminnan tiivis yhteys ja toimivuus laajalla maakunnan alueella on tärkeää. Jokaisella ikäihmisellä on oikeus hyvään hoitoon lähellä kotia. Omaishoidon jatkuva lisääminen ei ole kestävä eikä inhimillinen ratkaisu.

#saavuttavuus #hoitoonpääsy #hoitoketjut kuntoon!

Sairastavuuden ennalta ehkäiseminen on parasta sote-toimintaa. Tämä tosiasia on todettu toistuvasti eri asiantuntijaraporteissa. Se oli myös Kainuun hallintokokeilun sote-tavoitteiden ydin, koska ennustettua palvelutarvetta ei muulla tavoin vähentää, vaan joudutaan kasvavaan kustannuskierteeseen. Näin valitettavasti on jo käynyt ja nykyisen hallituksen säästötoimet vievät pahimmillaan kehitystä juuri väärään suuntaan, alueilla joudutaan tekemään lyhytnäköisiä ratkaisuja. 

Liike on lääke, ja siksi minun kolmas kehitystavoitteeni on: 

3.      Liikunnallinen elämäntapa ja terveyden edistäminen

Sairastavuuden ennalta ehkäiseminen on parasta sote-toimintaa. Tiedot lasten, nuorten ja nuorten työikäisten fyysisen kunnon heikkenemisestä ja psyykkisen ongelmien kasvusta ovat erittäin vaarallinen kehityssuunta samalla, kun väestömme rakenne vanhenee. Liikkumattomuus aiheuttaa lisää terveyshaittoja ja niiden hoidon kustannuksia. Kainuussa tulee toteuttaa yhteistä Liikkumisohjelmaa hva:n, kuntien, oppilaitosten, yirtysten ja organisaatioiden yhteistyönä.

  Koulutyöhön tulee lisätä liikuntaa ja hyödyntää koulujen tiloja tehokkaasti liikunnan tarpeisiin myös ilta- ja viikonloppuaikoina. Kainuulla on erinomaisten edellytykset tehdä luonnosta, luontoliikunnasta ja tapahtumista vetovoimatekijä asukkaille ja matkailijoille. Mielestäni on käsittämätöntä, että valtakunnan päätöksenteossa alkoholi-, tupakka- ja huumausainepolitiikkaa viedään väärään suuntaan.

Viestini on #kohtikunnonaikoja   #liikuntaehdokas #lupaanliikunkainuussa

Kunnan ja hyvinvointialueen rooli turvallisuuden edistäjänä

 

Turvallisuuspoliittinen keskustelu 26.3.2025 Kajaanissa

Reserviläisliiton ja Kajaanin Reserviläiset ry:n 70 vuotisen toiminnan juhlavuoteen liittyen järjestetään kunta- ja aluevaaleihin liittyvään turvallisuuspoliittiseen keskustelu 26.3.2025 Kajaanissa. Teemana on "Kunnan ja hyvinvointialueen rooli turvallisuuden edistäjänä".

Olen tilaisuuden vaalipaneelissa Keskustan edustajana. Seuraavassa kerron omaa näkemystäni asiasta. Keskiössä on Kainuun alueellinen varautuminen ja riskiarviot, joita tehdään laajassa yhteistyössä ja jossa kunnilla, hyvinvointialueella ml pelastuslaitos sekä Kainuun liitolla on keskeinen rooli ”kovan turvallisuuden” toimijoiden ohella.

Oma taustaani

Olen sotilasarvoltani luutnantti. Suoritin varusmiespalveluksen Kajaanin Hoikankankaalla ml aliupseerikoulun. Reserviupseerikoulun (kurssi 151) suoritin Haminassa 1976.

Maanpuolustuskursseja olen käynyt Oulun läänihallituksen 2002 järjestäessä ja Pohjois-Suomen Avin Ukkohallassa järjestämän kurssin. Viimeksi mainittu kurssi oli kohdennettu erityisesti Kainuun kuntien ja muiden toimijoiden osallistujille. Olen saanut Kainuun Prikaatilta, Kainuun Rajavartiostolta ja Kainuun Pelastuslaitokselta viralliset huomionosoitukset yhteistyöstämme.

Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen alaan pääsin kunnolla perehtymään Sipilän hallituskaudelle toteutetun maakunta-sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä väliaikaisen hallintoelimen puheenjohtajana. Tuossa valmistelukokonaisuudessa syntyi suunnitelma Kainuun oman valmiusfoorumin perustamiseksi ns. kovan turvallisuuden toimijoiden, Kainuun soten ja pelastuslaitoksen, Kainuun liiton, kuntien sekä keskeisten elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Foorumi perustettiin, vaikka em. uudistus ei toteutunut. Toimin foorumin puheenjohtajana 2019-2023.

Kainuun valmiusfoorumin opetuksia

Käytännön sysäyksen kainuulaisten yhteistyölle varautumisen suunnittelussa ja toteutuksessa antoi taannoinen tykkylumionglema. Sen onnistunut hoitaminen vaati rohkeaa johtamista (koordinointi ja tilannekuva), monien eri toimijoiden yhteistoimintaa aina kylätasolta alkaen. Kainuulainen toiminta sai runsaasti huomiota ja arvostusta.

Valmiusfoorumin ensisijaisena tavoitteena on muodostaa alueen yhteinen näkemys siitä, siitä miten alueen varautumista kokonaisuutena pitää kehittää. Toisena tavoitteena on saavuttaa yhteinen ymmärrys alueen eri toimijoiden valmiudesta. Olennaista on, että kaikki maakunnan toimijat kykenevät suoriutumaan normaaliolojen häiriötilanteista ja mahdollisesta poikkeusolotilanteesta sekä turvaamaan kaikissa oloissa palvelutuotantonsa.

Oman valmiusfoorumin tehtäväksi asetettiin erityisesti tukea kuntatoimijoiden varautumissuunnittelua ja siihen liittyvien viranhaltijoiden koulutusta. Laadittiin monivuotinen koulutussuunnitelma ml em. maanpuolustuskurssi maakunnallisen riskiarvioinnin pohjalta.

Valmiustyöryhmän jäsenet työskentelevät sisäisen turvallisuuden portaali TUOVI:ssa. Siellä on myös kaikille kansalaisille avoin sivusto ja paljon hyödyllisiä aineistoja sisäisestä turvallisuudesta.

Koronakriisin aikana oli poikkeustilavaihe, jonka aikana Kainuun valmiusfoorumi toimi myös poikkihallinnollisena operatiivisena toimijana. Tiiviimmillään tilannekuvakokouksia pidettiin kainuulaisten kesken 2 viikon välein. Kainuun tilannekuvasta tiivis raportti välittyi vastaavan Pohjois-Suomen Valmiustoimikunnan kokouksiin. Poikkeustilan jälkeen johtovastuu koronatilanteen seurannasta ja toimenpiteiden valmistelusta oli Kainuun sotella.

Valtionjohdon Nato-kannan julkistaminen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen ja geopoliittisen tilanteen muutos nostivat vuoden 2022 keväällä keskusteluun yhteiskunnallisiin kriiseihin ja uhkakuviin varautumisen. Kainuun valmiusfoorumi jatkaa nyt toimintaansa alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Vuonna 2023 valmistui uusi valtakunnallinen riskiarvio ja Kainuussa tehtiin sitä vastaava oman riskikartoitus pelastuslaitoksen johdolla kuntien ja valmiusfoorumissa edustettujen tahojen kesken.

Uudet ja tulevat haasteet

Vaikka sotilaallista uhkaa Suomella ei nyt juuri ole ja itärajakin on suljettu, hybdivaikuttamisen monet muodot ovat kasvava uhka ja jo olemassa olevaa todellisuutta. Kyberhyökkäyksiin ja tietomurtoihin varautumiseen on viime vuosina varauduttu yleisin harjoituksin. Sähkö- ja tietoverkkojen haavoittuvuudet ja suuri riippuvuus niistä on tunnistettu ja ovat osa paikallistakin varautumista.

Globaalin tilanteen viimeisimmät muutokset ovat entisestään korostaneet laajamittaisen varautumisen tärkeyttä jopa Euroopan tasolla. EU-maiden riippuvuus, ei vain Venäjän energiasta, vaan myös Kiinasta, joka hallitseen uskomattoman suuren osan Euroopassa käytettävien kriittisten ja strategisten mineraalien tuotannosta. Tähän EU on vastannut omavaraisuutta korostavalla politiikalla, josta esimerkkinä on tiettyjen kaivosten mm. Terrafamen nostaminen erityisasemaan. 

Kolme pointtia - yhteenvetoa turvallisuuspoliittisesta keskustelusta

Reserviläisliiton ja Kajaanin Reserviläiset ry:n järjestämän vaalikeskustelun puheenjohtaja Kari Kinnunen pyysi meiltä osallistujilta loppupuheenvuoron kiteyttämään kolmeen kohtaan. Kokoan tässä hieman laajemmin avattuna omat pääviestini.

1. Kokonaisturvallisuus. Turvallisuuspoliittinen keskustelu liikkuu blogin alussa näkyvällä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen alueella. Keskustelumme kohdistui erityisesti Kainuun ja kuntiemme varautumiseen. Pointtini on se, että kaikki paikallista ja alueellista varautumista koskevat kehitysideat (ampuradoista väestön suojiin ja nuorten liikunnasta pelastustoimen vakansseihin) on syytä tuoda kuntien ja Kainuun valmiusfoorumin tietoon. Eli niihin pöytiin, joissa laadimme alueellemme turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia.

2. Yhteistyö. Yhteistyössä Kainuu on kokoaan suurempi, on minun perusviesti. Yhteistyötä tarvitaan varautumisessa yksilö- ja perhetasolta, kuntien ja maakunnan tasolle. Yhteistyön on siis oltava kunta-, puolue- ja hallinnonalarajat ylittävää. Sellaiseen juuri Kainuun valmiusfoorumi on peräänkuuluttanut.

3. Liikunnallinen elämäntapa. Liikunnallisuus on oikeastaan osa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä yksitasolla ja samalla sairastavuuden ennaltaehkäisyä. Sillä on erityisen myönteisiä vaikutuksia mm. soten kustannusten hillintään, kriisinkestävyyteen ja kaikkien toimintakykyyn ikään katsomatta. Turvallisuuteen se liittyy myös varusmiesten ja pelastustoimen osalta.

Kainuu pärjää turvallisuustilanteiden muutoksessa - kuten aina - parhaiten tiiviillä keskinäisellä yhteistyöllä!

Pentti Malinen

--- 

Linkkejä:

https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/kainuun-valmiusfoorumi/

https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2020/09/valmiusfoorumi_toimintasuunnitelma_20191108_valmis.pdf (ensimmäinen toimintasuunnitelma)

https://yle.fi/a/3-10809816

https://yle.fi/a/3-11295234

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/valmiuspaallikko-ihmettelisin-jos-kainuussa-ei-tulevaisuudessa-havaittaisi-jonkinlaisia-hybridiva

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69964151/pohjois-suomen-valmiustoimikunta-kavi-lapi-suunnitelman-alkaneelle-vuodelle?publisherId=69818103

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69971617/alueelliset-riskiarviot-on-julkaistu-kainuussa-ja-pohjois-pohjanmaalla?publisherId=69818103

https://www.facebook.com/kainuunliitto/posts/maakuntajohtaja-riikka-pirkkalainen-tapasi-maavoimien-komentaja-pasi-v%C3%A4lim%C3%A4en-ja/928279916141844/

Kasvua tukevaa elinvoimapolitiikkaa Kajaaniin!

 

Vaalikampanjan avaustilaisuudessa keskustelun ytimeen nousi Kajaanin kaupungin elinvoimapolitiikka. Käytän tätä termiä kokoamaan yhteen perinteisen elinkeino- ja yrityspolitiikan sekä laajemman joukon toimenpiteitä, joilla paikkakunnan veto- ja pitovoimaa vahvistetaan. Minulla on 3 yleistavoitetta kaupunkimme elinvoimapolitiikalle: 1) Maakuntakeskus koko Kainuun veturiksi; 2) Kajaanin veto- ja pitovoima kuntoon ja 3) Kasvua edistävä kunta- ja elinkeinopolitiikka.

Mitä tavoitteeni tarkoittavat?

Ensimmäiseen tavoitteeseen liittyy ajatus, että Kainuu voi olla kokoaan suurempi, kun kaikki sen kunnat, yritykset ja organisaatiot toimivat yhteistyössä. Yhteistyön rakentaminen on ollut minun yksi päätehtäväni maakuntajohtajakaudella. Tiedän, että edelleen on parannettavaa. Kajaanin osalta se tarkoittaa myös muun maakunnan kehittämisen huomioon ottamista. Kajaani toimii kokoajana alueen työllisyyspalveluissa, mutta elinkeinojen kehittäminen on kuntakohtaista. Kajaanilla on myös vahva rooli alueen ammatillisen ja korkeakoulutuksen järjestäjänä sekä maakunnan saavutettavuuden kehittämisessä.

Veto- ja pitovoiman osalta Kajaanilla on viime vuosilta hyviä toimenpiteitä. Mutta olen – ja moni muukin on – sitä mieltä, että Kajaanin kaupungin toimenpiteet kaavoitus- ja asuntopolitiikka ei ole proaktiivista, vaan pikemminkin hidasta ja varovaista. Tähän liittyy vahva ”vastustamisen perinne”, jollaista ei esim. naapurikunnassa Sotkamossa esiinny. Kajaanissa pitää ottaa jalka pois jarrulta, jotta liikkeelle lähdössä olevista palvelinkeskusinvestoinneista saadaan paras hyöty alueelle.

Kajaaniin on tulossa datakeskusinvestointeja ihan kiitettävästi. Niiden rakennusvaihe tulee pyrkiä urakoiden osalta hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Toiminnan käynnistysvaiheessa tulee olla aktiivinen, jotta mahdollisimman monta työpaikkaa sijoittuu Kajaaniin ja niiden työntekijät asettuvat tänne asumaan. Nyt kaikki saumat synnyttää riittävän kookas ja vetovoimainen osaamiskeskittymä, joka tuo myös klusteria tukevia yrityksiä alueelle.

Myös muiden toimialojen investointeja tulee hakea. Erityisesti mieleeni tulee matkailu. Sillä toimialalla Kajaani on ”päästänyt” Sotkamon ottamaan veturin paikan, joka sille toki luontaisesti kuuluu. Mutta todella vähäinen panostus omaa matkailuvetovoimaan näkyy nyt ravintola-alan ongelmissa ja markkinaehtoisen lentoliikenteen puuttumisena (vrt. Kuusamo). Matkailu olisi myös konkreettinen toimi naistyöpaikkojen lisäämiseen alueelle.

Katsaus kuntavaalikoneiden kysymyksiin!

Kävin läpi eri vaalikoneisiin antamani kuntapolitiikkaa koskevat kysymykset ja vastaukseni täydentääkseni edellä olevaa. On todettava, että vaalikonekysymysten laatijat eivät jostain syystä tunnista kuntien aktiivista elinvoimapolitiikkaa varsinkaan kasvun, työpaikkojen ja kehittämisen näkökulmasta. Kysymykset, jotka lähinnä liittyivät elinvoimaan painotuivat kaavoitukseen, ranta-asumiseen, lähiluontoon ja lentoliikenteen tukemiseen. Läpikäyvänä kysymysten sisällössä oli ympäristönäkökulma. Seuraavassa on kooste näistä teemoista ja vastaukseni perusteluista.

1.      Työpaikat vs. ympäristö

YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen SAMAA mieltä: ”Kuntaani pitää houkutella lisää teollisuuden työpaikkoja, vaikka siitä olisi haittaa ympäristölle.”

Ei ole teollisuutta tai yleensä ihmistoimintaa, jolla ei olisi vaikutuksia luontoon. Ympäristöluvissa määritellään päästö- ja muut rajoitukset niin, että merkittävää haittaa ympäristölle ei tapahdu. Tämä kun muistetaan, teollisuuden investointien houkuttelu on tärkeää juuri työpaikkojen ja kunnan verotulojen sekä aluekehityksen näkökulmasta.

2.      Kaavoitus

KS:n vaalikoneväittämä, josta olen ERI mieltä: ”Kaavoitusprosessi on Kajaanissa nopea ja toimiva.”

Kaavoitusprosessit osana kansanvaltaista päätöksentekoa pyrkii olemaan hidasta. Kajaanin asukkaan näkökulmasta en myöskään voi pitää Kajaanin kaavoitusta erityisen nopeana ja toimivana. Monet esimerkit puhuvat toista kuten Kajaanin nykyisen uimahallin sijoittaminen, korkeiden kerrostalojen sijoittaminen joen rantaan ja Linnansillan korvaaminen uudella yhteydellä (kaatui). Eikä kaavoituksen tehtävää ole tehnyt yhtään helpommaksi runsaat valitukset ja niiden käsittelyn pitkittyminen eri oikeusasteissa. Jotta Kajaanin kehitys vetovoimaisena keskuksena saisi vauhtia, kaavoituksen toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota.

YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen jokseenkin SAMAA mieltä:” Kaupungin on tarjottava uuden teknologian yrityksille kaavoitukseen ohituskaista.”

Tässä riittää toimia EU:n ja kansallisten linjausten ja säädösten pohjalta. Ohituskaista ei tarkoita kaavoitus- ja ympäristökriteerien ohittamista, vaan niiden huomioon ottamista nopeutetussa prosessissa. Juuri luvitusprosessien pituus on koettu kilpailukykyongelmaksi.

YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen jokseenkin SAMAA mieltä:” Kunnan on asetettava rakentaminen lähiluonnon säilyttämisen edelle.”

Tämä liian kategorinen kysymys. Rakentamisen ohjauksessa on aina vertailtava vaihtoehtoja ja sovitettava yhteen eri intressejä, jotta saadaan paras mahdollinen tulos. Joko-tai-ratkaisut ovat kokonaisedun kannalta useimmiten huonoja.

MTV:n vaalikoneen vastaavan kysymyksen perustelu: Kaavoitus on alueiden käytön yhteensovittavaa suunnittelua. Siinä lähtökohtaisesti on pyrittävä maksimoimaan monien eri tavoitteiden ja intressien vaatimuksia. Lähiluonnon suojelu on erittäin tärkeä kriteeri kuntakaavoituksessa erityisesti, kun se nähdään virkistys- ja liikuntamahdollisuuksien lisääjänä.

3.      Asumisen ohjaus

KS:n vaalikoneväittämä, josta olen SAMAA mieltä:” Kajaanissa on kaavoitettava tontteja vakituiseen asumiseen myös vesistöjen äärelle”.

Pysyvän asutuksen sijoittamista vesistöjen rannalle ei tule sulkea pois, kun halutaan tehdä Kajaanista vetovoimainen asuinpaikka. Kannattaa verrata tilanne esim. Kuopioon, jonka Saaristokaupunki -alueesta on tullut erittäin suosittu.

YLE:n vaalikoneen vastaavan kysymyksen perustelu: Vesistön rantojen alueet ovat vetovoimaisia, mutta toisaalta niitä on rajallisesti saatavissa. Kajaaninkin tapauksessa näkisin edullisemmaksi sallia pysyvään asutukseen liittyvää rakentamista rannoille kuin pelkkien loma-asuntojen rakentamista.

4.      Lentoliikenteen tukeminen

YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen ERI mieltä: ”Kaupungin on osallistuttava tuetun lentoliikenteen kustannuksiin.”

Markkinapuutetilanteissa (ei taloudellisesti kannattavia yhteyksiä) on EU:n säädösten mukaisesti mahdollista toteuttaa ostopalveluliikennettä. Tämä rahoitusvelvollisuus kuuluu kokonaan valtiolle, koska kyse on koko maan saavutettavuudesta, huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta sekä yritysten sijoittumis- ja toimintamahdollisuuksista kansainvälisillä markkinoilla. Kajaanin lentoasemalle on mahdollista saada markkinaehtoinen liikenne käyntiin (sehän riippuu vain Finnairin päätöksestä!). Markkinaehtoiseen liikenteeseen pääsyä tulee kaupungin tukea edunvalvonta kehittämis-, - ja matkailumarkkinointihankkeita osarahoittamalla.

KS:n vaalikoneväittämä, josta olen SAMAA mieltä: ”Kajaanin pitää osallistua rahallisesti lentoliikenteen tukemiseen.”

Olen samaa mieltä, kun tarkoitetaan lentoliikenteen epäsuoraa tukemista mm. matkailumarkkinoinnin ja matkaketjujen keinoin.  Tavoite tulee olla päästä irti ostopalveluliikenteestä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Se taas vaatii lentoliikenteen matkustajamäärien kasvua, mitä ei ole mahdollista saavuttaa ilman vahvaa kv. matkailua (vrt. Lappi). Vastustan kuntien osallistumista ostopalveluliikenteen kustannuksiin.

5.      Kaupungin metsäsuunnittelu

KS:n vaalikoneväittämä, josta olen SAMAAI mieltä:” Kaupungin omistamien taajamien lähimetsät tulee nähdä ensisijaisesti virkistysalueina eikä talousmetsänä.”

Kajaanissa on hyvät lähivirkistysalueet, jotka ovat (pääosin) kaupungin omistamia talousmetsiä. On tärkeää ymmärtää, että talousmetsien suunnittelussa voidaan ja tulee yhteensovittaa talous-, virkistys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. On luonnollista,että taajaman lähialueilla tavoitteena korostuu monitoimimetsä, jossa virkistyskäyttö on ensisijainen.

YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen ERI mieltä: ”Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla.”

Ensisijaista on hoitaa kaupungin omistamia metsiä metsäasiantuntijoiden (TAPIO, metsäkeskus) suositusten mukaan. Niiden ohjeita on koko ajan ajantasaistettu uuden tutkimustiedon pohjalta. Kansalaismielipiteitä tulee kuulla kaupungin lähimetsien hoidon osalta (virkistystarpeet).

YLE:n vaalikoneväittämä, josta olen jokseenkin SAMAA mieltä: ”Kuntien tulisi mieluummin harjoittaa aktiivista metsätaloutta omistamissaan metsissä kuin suojella niitä.”

Ensisijaista on hoitaa kunnan omistamia metsiä metsäasiantuntijoiden (TAPIO, metsäkeskus) suositusten mukaan. Niiden ohjeita on koko ajan ajantasaistettu uuden tutkimustiedon pohjalta. Monikäyttömetsien suunnittelussa sovitetaan yhteen eri käyttötarkoitukset.

Loppukommenttina ehdotus

Kaavoitusmonopolin ansiosta kaupungilla on tehokas keino ohjata elinvoimapolitiikkaa ohjaamalla toimintojen sijoittamista. Aktiivisessa elinvoimapolitiikassa tätä tulee käyttää kehitystä mahdollistavana keinona. Mahdolliset ristiriitaisetkin intressit on mahdollisimman pitkälle sovitettava yhteen välttää ”toisensa poissulkevia” ratkaisuja. Mielestäni Kajaanin kaavoitus- ja alueiden käytön ohjausta varten tulisi laatia laaja kartoitus ja intressivertailu tavoitteena saada vapautettua kehittämispotentiaali – ja hyödyntää mahdollisimman hyvin avautumassa olevat mahdollisuudet.

Pentti Malinen

Puhe "Kainuun rajavartioston 100 vuotisjuhla" (21.3.2019)

Kuva puheessani mainitsemaltani rajakiveltä! Kuva: Pentti Malinen (vuoden 2014 rajapartiosta)

Tämä on siis 2019 vuonna pitämäni juhlapuhe Kainuun rajavartioston järjestämässä Rajavartiostolaitoksen 100-vuotisjuhlassa Kajaanissa. Puhe on tässä alkuperäisessä muodossaan!

Arvoisa juhlayleisö!

Suomen itsenäistyttyä valtioneuvosto teki maaliskuun 21. päivänä 1919 päätöksen, jolla valtion rajojen vartiointi määrättiin sisäasiainministeriön alaisille sotilaallisesti järjestetyille rajavartiojoukoille. Tänään 21.3.2019 on kulunut päivälleen tasan 100 vuotta tuosta historiallisesta päätöksestä. Olemme koolla juhlimassa ja onnittelemassa Kainuun rajavartioston toimintaa osana Suomen rajavartiostoa.

Kainuun rajavartiosto vastaa Suomen sisäisen turvallisuusjärjestelmän osana rajaturvallisuudesta Kainuussa ja Koillismaalla. Rajavartioston toiminnan päämäärä on taata rauhalliset olot raja-alueella sekä suojata yhteiskuntaa ja sen kansalaisia. Päämäärän saavuttaakseen rajavartiosto estää ennalta ja paljastaa laittoman maahantulon ja säännösten vastaisen rajanylikulun sekä osallistuu muun rajan ylittävän rikollisuuden torjuntaan taaten samalla rajanylitysliikenteen sujuvuuden. Lisäksi rajavartiosto osallistuu muiden välttämättömien turvallisuuspalveluiden tuottamiseen erityisesti syrjäseuduilla.

Kainuun rajavartioston vastuulla on 406 km Suomen ja Venäjän rajaa, joka on samalla Euroopan unionin ulkorajaa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu neljä kansainvälistä rajanylityspaikkaa: Vartius ja Kuusamo sekä lentoasemat Kajaanissa ja Kuusamossa. Rajavartioasemia on viisi, esikunta Kajaanissa ja henkilöstöä 200.

Toimintahistoriansa aikana Rajan tehtäväkenttä on laajentunut toimintaympäristön muuttuessa –rajavalvonnasta ja rajatarkastuksista rajaturvallisuuteen. Nykyinen Raja on monipuolinen ja laaja-alainen turvallisuusviranomainen, joka rakentaa maamme sisäistä ja ulkoista turvallisuutta.

Suomi on maailman turvallisin maa

Tilastojen valossa Suomi on maailman turvallisin maa. Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan rikollisuutta, onnettomuuksia ja häiriöitä sekä luottamusta viranomaisiin ja oikeusjärjestelmään. Suomi on keskeisimmissä tutkimuksissa viiden kärkimaan joukossa ja parhaiten sijoittunut Pohjoismaa. Kansainvälisissä mittauksissa Suomi on pärjännyt erinomaisesti: maamme on luokiteltu maailman turvallisimmaksi maaksi sekä vakaimmaksi valtioksi. Väestön turvallisuuden kokemisen perusteella Suomi on sijoittunut 4:ksi kansainvälisessä vertailussa. Poliisibarometrin kyselyssä käy ilmi, että suomalaiset luottavat erityisesti turvallisuusviranomaisiin. Rajavartiolaitokseen luotti kyselyssä 93% vastanneista. Tästä tuloksesta voitte rajavartiolaitoksessa olla syystä ylpeitä.

Mutta asiaintila ei suinkaan aina ole ollut näin. Ei edes Suomen itsenäisyyden aikana. Kun katsomme erityisesti rajaturvallisuuden tilannetta Kainuun asutuksen ensimmäisinä vuosisatoina, jolloin ei ollut toimivaa rajavartiointia. Rajalinjat oli valtioiden kesken sovittu, mutta rajojen yli tapahtui paitsi rauhanomaista vuorovaikutusta myös väkivaltaista toimintaa lukuisista sodista puhumattakaan. Kajaanin linna tai alueella olleet sotajoukot eivät kyenneet takaamaan rajaturvallisuutta. Halusin tämän tuoda esiin vain muistuttaakseni, että rajaturvallisuus ei ole itsestään selvyys ja että se vaatii hyvin toimivaa ja systemaattista toimintaa. Meidän kainuulaisten on täysi syy arvostaa työtä, jota rajojen vartijat tekevät joka hetki turvataksemme meidän elinoloja ja hyvinvointia.

Kainuun erityinen raja

Kainuun ja Kuusamon kohdalla valtakunnan raja on historiallisesti erityinen. Tämä rajalinja on säilyttänyt paikkansa historian saatossa jo yli 400 vuotta. Kuhmon eteläosassa sijaitsee Täyssinän rauhan aikainen rajakivi vuodelta 1595. Valtiot rajan molemmin puolin ovat vaihtuneet ja sotia on käyty rajan yli lukuisia kertoja. Näin pysyvä rajalinja on eurooppalaisittain erittäin harvinainen. Mutta kuten edellä totesin, rajaturvallisuus on kasvanut ja nykysin erinomaisella tasolla.

Itsenäisen Suomen rajavarton historian aikana rajaturvallisuus on järkkynyt pahimmin vuoden 1939 lopulla alkaneessa talvisodassa. Kainuussa talvisodan päättymisen muistopäivää vietetään yhä aktiivisesti. Siten viikko sitten – 13.3. – tässä salissa kokoontui salin täydeltä kainuulaisia arvokkaaseen juhlatilaisuuteen. Tilaisuuden teemana oli rajavartioston rooli talvisodassa. Eversti Mika Rytkönen loi erinomaisen katsauksen aiheeseen juhlapuheessaan. Haluan poimia tähän muutaman keskeisen kohdan hänen esityksestään.

Kainuun Rajann roolin muutos Neuvostoliiton ajan päätyttyä

Totesin alussa, että rajavartiostojen rooli on muuttunut ja ennen kaikkea monipuolistunut nykypäivään tultaessa. Yksi vaikuttava tekijä on ollut poliittiset muutokset ja kansainvälinen kehitys. Suomen ja Neuvostoliiton suljettu raja oli osa kylmän sodan rautaesirippua. Kainuun kehitykseen merkittävästi vaikuttanut poikkeus tuolla ajanjaksolla oli Kekkosen ja Kosigynin sopimukseen perustuneen Kostamuksen kaivoksen ja kaupungin rakentamisprojekti 1970-luvun loppupuolella.

Sen myötä syntyi Vartiuksen rajanylityspaikka, joka osaltaan myöhemmin mahdollisti rajakaupan, matkailun ja kansalaisten, yritysten ja julkisten toimijoiden rajatylittävän yhteistyön kasvun. Kostamuksen kaivoksen pellettien kuljetuksen volyymi on mittava; Vartiuksen-Kontiomäen-Oulun ja Kokkolan välillä kuljetettava tonnimäärä on Suomen rautateiden toiseksi suurin.

Ottaen huomioon sekä Kainuun että Kostamuksen alueen vähäisen väestö määrän ja pitkät etäisyydet suurempiin keskuksiin kummallakin puolella rajaa, rajan yli tapahtuvalla toiminnalla on huomattava taloudellinen ja muu merkitys. Henkilöliikenteen määrässä on lähinnä talouskehityksestä ja –suhdanteista aiheutuvaa vaihtelua. Vuonna 2018 Kainuun rajavartioston rajanylityspaikkojen kautta matkusti yhteensä 445 854 henkilöä. Vartiuksen rajanylityspaikalla rajanylittäjät edustivat helmikuussa 23:a eri kansallisuutta. Kuusamon ja Kajaanin lentoasemien vuoden 2018 ulkorajat ylittävä liikenne, noin 13 500 matkustajaa, oli huomattavasti vilkkaampaa verrattuna vuoteen 2017.

Kainuun rajavartioston rooli rajaturvallisuuden takaajana on mahdollistaa Kainuulle hyödyllisen rajat ylittävän taloudellisen ja muun kanssa käyminen ja sen sujuvuus yhdessä Tullilaitoksen kanssa. Kainuun liitto arvostaa rajavartioston rooli, sillä tavoitteenamme on ollut vahvistaa ja tukea Venäjä-yhteistyötä.

Kainuun rajavartioston paikallisesta merkityksestä haluan vielä erikseen nostaa harvaan asutun alueen turvallisuustehtävät. Yhteiskunnan rajallisia resursseja käytetään mielestäni esimerkillisen hyvin, kun erityisesti turvallisuus viranomaisten kesken syrjäalueilla tehdään toimivaa yhteistyötä. Sen puitteissa rajavartiosto osallistuu tarvittaessa ensivastetehtäviin, pelastus- ja avustustoimintaan tieliikenneonnettomuuksissa sekä maastoliikennettä ja rajavyöhykesäännösten noudattamisen valvontaan. Suotta ei tämän viikon Kuhmolainen lehden pääkirjoituksessa nostettu esiin juuri tätä osaa rajavartiostomme toiminnasta.

Kainuun EU:n ulkorajalla

Kainuu on rajamaakunta. Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alusta, Venäjän rajasta tuli osa EU:n ulkorajaa. Rajan yli tapahtuvan vuorovaikutuksen osalta tämä on merkinnyt sitoutumista unionin linjauksiin ja politiikkaan. Kainuulle myönteistä on ollut EU:n harjoittama ulkorajaohjelmiin perustuva yhteistyö (CBC-ohjelmat). Kainuu on yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kanssa tehnyt sopimuksellista yhteistyötä Karjalan tasavallan kanssa. Tälle alueelle on hyväksytty Suomen, Venäjän ja EU:n kesken CBC-Karelia –ohjelma. Ohjelman avulla tuetaan po. alueen rajan ylittävää yritystoiminnan, ympäristö- ja kulttuuriasioiden kehitystä sekä rajaturvallisuutta. Kuluvalla ohjelmakaudella ohjelmasta rahoitetaan mm. Vartiuksen rajanylityspaikan ja rautatieyhteyden kapasiteetin lisäämistä.

Suomi erinomaisesta turvallisuustilanteestaan huolimatta ole lintukoto, joka olisi irrallaan kansainvälisestä muutoksesta. Globalisoituvassa maailmassa turvallisuusuhkien luonne on jatkuvasti muuttunut. Tähän on reagoitu Suomessa mm. laatimalla yhteiskunnan turvallisuusstrategioita vuodesta 2003 alkaen. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Strategian ensimmäisessä osassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa. Kokonaisturvallisuus on kehittynyt ensisijaisesti yhteistoimintamalliksi, jossa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa sekä suunnittelevat, harjoittelevat ja toimivat yhdessä. Samalla turvallisuusuhkien kirjo on laajentunut ja monipuolistunut.

Osana tätä prosessia Kainuussa olemme juuri perustaneet maakunnallisen yleistä alueellista varautumista yhteen sovittavan varautumisfoorumin. Sen kokoonpanoon kuuluvat Kainuun kunnat, kuntayhtymät, kaikki turvallisuusviranomaiset sekä keskeisiä toimijoita yritys- ja kolmannelta sektorilta. Yhteistyöfoorumin keskeinen idea on koota eri toimijoiden tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä, jotta voimme paremmin varautua yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Kainuussa Kainuun rajavartiostolla tulee olemaan merkittävä ja siis alueen kannalta laajeneva rooli kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa.

Pentti Malinen

Kuvat: Pentti Malinen (vuoden 2014 rajapartiosta)

Rajaliikenne 2018