Miten kaupungin metsiä tulee hoitaa ja käyttää?

Vaalikoneet lähestyvät metsäkysymyksiä vastakkainasettelun kautta

Valtakunnallisten vaalikoneiden kysymyksissä on otetttu esille myös kaupunkien metsänomistus ja siihen liittyen metsien hoitoa ja käyttöä koskevat linjaukset. Mielestäni kysymysten asettelun ongelma on niiden arvoasetelma, jossa on väkisin asetettu vastakkain taloudellinen ja ympäristöllinen näkökulma. Any way, aloitetaan vaalikoneisiin antamistani vastauksista - ja avaan sitten lyhyesti laajemasta näkökulmasta asiaa.

KS:n vaalikoneväittämä oli: ”Kaupungin omistamien taajamien lähimetsät tulee nähdä ensisijaisesti virkistysalueina eikä talousmetsänä.” Vastasin: samaa mieltä.

YLE:n vaalikoneväittämä oli: ”Kuntani tulisi välttää avohakkuita omistamillaan metsäalueilla.”  Vastasin: eri mieltä.

YLE:n vaalikoneväittämä oli: ”Kuntien tulisi mieluummin harjoittaa aktiivista metsätaloutta omistamissaan metsissä kuin suojella niitä.” Vastasin: jokseenkin samaa mieltä.


 Omia kokemuksia luonnosta ja metsistä

Olen syntynyt metsien keskelle, maaseutukylään Kuhmossa. Kotitilan metsätöihin pääsin isän mukana tienaamaan taskurahaa pöllien parkkauksella. Teini-iässä kiinnostuin lintujen tarkkailusta ja kirjasin usean vuoden ajan lintuhavaintojani; olen koko ikäni jatkanut linnun pönttöjen asettamista. Lukioaikana olin perustamassa Kuhmoon Luonto-kerhoa. 

Aikuisiässä on korostunut luontoliikunta eli ykkösharrastukseni suunnistus ja sitä kautta suunnistuskisojen järjestäminen. Suunnistusmaaston valinnassa ja ratamestarityössä korostuu maaston tuntemus ja sen käytön suunnitttelu ohjeiden mukaan mm. luonnon kulumisen ehkäisemiseksi ja eläinten huomioon ottamiseksi. Yhteistyö maanomistajien (mm. Kajaanin kaupungin) kanssa on ollut avainasemassa lajin maineen kannalta. 

Kotitilan metsistä olen osan ostanut reilu 10 vuotta sitten ja omatoiminen metsänhoito sekä asiantuntijoiden kanssa tapahtuva metsäsuunnittelu ovat opettaneet valtavasti uutta - nimenomaan metsien eri arvojen moninaisuudesta. Viimeisinä vuosina erityisesti metsien monimuotoisuus, hiilen sidonta ja hiilivarastot ovat tulleet yksityismetsätalouden suunnittelun käsitteistöön. 

Maakuntajohtajan työssä puolestaan korostui metsätalouden suuri merkitys Kainuun aluetaloudelle, KaiCell Fibers -hankkeen käynnistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön edunvalvonta Brysselin päätöksenteossa sekä  Suomen itsenäisyyden 100-juhlavuoden kansallispuiston (Hossa) perustaminen, jonka ajamisessa onnistuimme erinomaisesti. Olin hyvin otettu, kun Kainuun Metsäneuvosto myönsi minulle Pro Metsä -palkinnon vuosi sitten. Viime syksyn vaaleissa tulin valituksi Kainuun metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon. 

Moninaiskäytön näkökulma ja intressien yhteensovitus  

Kuten näkyy näkökulmat ovat arvopainotteisia (jopa johdattelevia) ja ilman perustelujen avaamista vastaus ei kerro olennaista. Minun näkökulmani kaupungin metsätalouden suunnitteluun ja käyttöön voi kiteyttää eri intressien yhteensovituksen ja monikäyttömetsätalouden käsitteisiin.

Kuvan lähde ja lisätietoa: https://tapio.fi/aineistopankki/oppaat-ja-tyovalineet/

Kajaanissa on hyvät lähivirkistysalueet, jotka ovat (pääosin) kaupungin omistamia talousmetsiä. On tärkeää ymmärtää, että talousmetsien suunnittelussa voidaan ja tulee yhteensovittaa talous-, virkistys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. On luonnollista, että taajaman lähialueilla tavoitteena korostuu monitoimimetsä, jossa virkistyskäyttö on ensisijainen. Mielestäni Kajaanin tapauksessa juuri lähiluonto, puistot, metsät, rannat ja vesistöt, ovat ehdoton vetovoimatekijä, jota tulee entistä paremmin tuoda kaupungin imagomarkkinoinnissa esille. 

Kokonaisuutena tarkastellen kaupungin omistamia metsiä tulee hoitaa kuten muitakin metsiä metsäasiantuntijoiden (TAPIO, Metsäkeskus) suositusten mukaan. Näiden viranomaisten ohjeita on jatkuvasti ajantasaistettu uuden tutkimustiedon ja huomattavasti tarkentuneet metsävaratiedon pohjalta. Metsänomistajana olen tätä kehitystä seurannut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja voin vakuuttaa, että metsän käytön tietopohja on valtavasti kehittynyt. Sen sijaan suuren yleisön näkemykset heijastavat menneiden vuosikymmenten metsäasenteita. 

Kansalaismielipiteitä tulee kuulla kaupungin lähimetsien hoidon osalta (virkistystarpeet). Sen sijaan avohakkuu, jatkuva kasvatus ja metsien hoidon eri vaiheiden ratkaisut on tehtävä asiantuntijatiedon, ei mielipiteiden pohjalta.  Monikäyttömetsien suunnittelussa sovitetaan yhteen eri käyttötarkoitukset.

Pentti Malinen


Lisätietoa: Tapion verkkosivusto, https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi

Metsänhoidon suositukset esittelevät kestävän metsänhoidon vaihtoehtoja ja parhaita käytäntöjä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen. Palvelun sisältö on laadittu yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa. 

Iso kuva / Kainuun hva:n tulevaisuus

Isossa kuvassa nimesin hyvinvointialueiden kehittämisen avainsanoiksi nämä:

- päätösvalta

- edelläkävijyys ja

- (kansan)terveys

Seuraavassa avaan näiden taustaa tarkemmin.


Kokemuksiani sote-palveluista ja niiden järjestämisestä

Tunnen Kainuun hyvinvointialueen toimintaa monesta kulmasta: palvelujen käyttäjänä, lähiomaisten kokemukset läheltä nähneenä sekä Kainuun sote-organisaation kehitysvaiheita seuranneena.

Kainuun hallintokokeilu 2005-2012: Vuonna 2004 olin hakijana silloin alkamassa olleen Kainuun hallintokokeilun johtoon, olin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä töissä noin 4 vuoden ajan.j Pm Sipilän hallituskaudella toimin maakunta-sote-uudistuksen Kainuun väliaikaisen toimielimen puheenjohtajana lähes 3 vuotta. Tuon vaiheen aikana valmisteltiin Kainuuseen perustettu Kainuun valmiusfoorumi, jonka vetäjänä sain toimia vv. 2019-2023.

Lisäksi minulla on monipuolisesti kokemusta myös yksityisten terveyspalvelujen tuottajista. Kainuun liitto hankki kilpailutuksella työterveyshuollon kajaanilaiselta lääkäriyritykseltä, joka myöhemmin päätyi osaksi terveysjättifirmaa. Itse olen käyttänyt urheilu- ja muiden vakuutusten turvin monia yksityisiä palveluja. Olennaista minun kokemuksissa on näiden palvelujen tietty joustavuus, mutta ongelmana heikko integraatio julkisiin palvelun tuottajiin. Palveluketjut eivät ole saumattomia ja tiedon keruu on päällekkäistä ja informaatiota hukkuu. Yksityinen palvelusektori on myös viime vuosina keskittynyt nopeasti ja ns. valinnanvapaus ei toimi ainakaan kaikkialla.

Nykyisen hyvinvointialueen toimintamalli on hyvin lähellä 2005 - 2012 Kainuussa toteutettua ja arviointitutkimusten (Tampereen yliopisto) mukaan onnistunutta sote-integraatiota. Mielestäni Kainuun pitää nostaa kunnianhimon tasoa ja palata palvelujen kehittämisen kärkeen!


Hyvinvointialueille työrauhaa kehittämiseen

Niin omien kokemusteni kuin asiantuntijaorganisaatioiden suositusten perusteella pidän välttämättömänä, että hv-alueiden toiminnan kehittämiseen ja talouden tasapainottamiseen tarvitaan työrauhaa. Pahinta mitä voidaan tehdä (ja nyt hallitus on tekemässä) pakottaa alueet paniikkiratkaisuihin. Nopeat leikkaukset vain pahentavat tulevaa hoito- ja palvelutarvetta eli on sanalla sanoen lyhytnäköisiä!

Valitettavasti nykyhallitus on leikkausten lisäksi tehnyt rahoituskohdennuksia, jotka eivät kehitä palvelukokonaisuutta parempaan suuntaan. Asiantuntijoiden perustellut kannanotot on usein sivuutettu ratkaisuissa esim. Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu, jota Kilpailu- ja kuluttajavirasto lausunnossa vastusti. Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta (Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu) - Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Ykköskysymys on puolueiden kanta maakuntapohjaisen hyvinvointialuerakenteen tarkoituksenmukaisuuteen. Asialla ei pitäisi politikoida. Uuttamaata lukuun ottamatta hyvinvointialueet muodostuvat kuntien ja alueiden oman tahdon mukaisella rakenteella. Alueiden itsehallintoa tulee hallituksenkin kunnioittaa ja vahvistaa. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten suunnalta valitettavasti pidetään yllä ajatusta alueiden vähentämisestä. Kainuulle se olisi myrkkyä.


Kainuun erityispiirteet huomioon - ei keskittämiselle

Kainuun väestö on maan keskimääräistä ikääntyneempää ja sairastavuus on korkea (ikävakioitunakin). Meille on tärkeää, että hyvinvointialueiden rahoitus on tarveperusteista - ja tarve määritellään oikeilla kriteereillä. Ilman edunvalvontaa ei tämäkään toteudu, sillä suurilla alueilla on halua painottaa väestön määrä rahan jaon perusteena. Itsestään selvää pitäisi olla, että Kainuu ja muut alueet, joissa sisäiset etäisyydet ovat pitkät ja myös lähimmät yliopistolliset sairaalat kaukana, palveluverkon ylläpitäminen on kansanterveydellisesti ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tärkeää. Itäisen Suomen raja-alueiden turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmaa ei myöskään ole syytä unohtaa.

Keskittämistrendiä vastaan joudumme ilmeisesti jatkuvasti taistelemaan. Viimeisin surullinen esimerkki on ELY-keskusten muuttaminen elinvoimakeskuksiksi, jossa yhteydessä päätösvalta siirtyy Kajaanista Ouluun. Samoin ympäristölupa-asioissa Pohjois-Suomen Avin ja Kainuun ELY:n päätösvalta siirtyy Tampereelle. Kainuulaisten poliitikkojen toivoisin olevan huomattavasti kriittisempiä myös omiin puolueisiinsa, kun on kyse Kainuun hyvinvointialueen toimintaedellytysten turvaamisesta. Toki parempi vaihtoehto on vaihtaa keskelle!

Pentti Malinen




Kokonaisnäkemys Kainuun ja Kajaanin vaalitavoitteisiini! "Iso kuva"

Miksi Iso kuva?

Kasasin ajatuksia yhteen Kajaanin ja Kainuun hyvinvointialueen tulevan kehittämisen isosta kuvasta. Asioista, jotka mielestäni ovat olleellisia ja keskeisiä suuntaviivoja päätöksenteossa ja edunvalvonnassa. Tähän kuvaan palautuvat myös jo julkaisemani #kuntavaalit2025 ja #aluevaalit2025 tavoitteeni. Jatkossa pyrin vielä avaamaan näitä kohtia tarkemmin ja konkreettisemmilla esimerkeillä.

Tällä isolla kuvalla haluan viestittää, että minun tulokulmani vaaleihin ja valtuustojen työhön on kokonaisvaltainen ja asioihin paneutuva - ei populistinen tai vastakkainasetteluja synnyttävä. Vaalikoneissa ehdokkaan kokonaisnäkemys ei tule aidosti esille.


Isoa kuvaa ei löydyn vaalikonesta

Olen vastannut aktiivisesti vaalikoneiden kysymyksiin, mutta niissä on se vakava puute, että kokonaiskuva ehdokkaasta muodostuu lähinnä arvoväittämien perusteella. Tällöin ääripään ehdokkaat erottuvat parhaiten, mutta "keskitien" kannattajat helposti muodostavat laajan ryhmän, josta ehdokkaiden erot pikemmin hämärtyvät.

Sopivilla kysymyksillä tuo ongelma olisi helpotettavissa, mutta vaalikoneiden laatijoiden mielenkiinto on liian suppea. Esimerkiksi hyvinvointialueiden osalta pelastustoimen ja ensihoidon asiat ovat marginaalissa (kaikkissa vaalikoneissa ei ole niistä edes kysymyksiä). Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koskevat kysymykset on liian yleisiä (oikeastaan arvokysymyksiä). Käytännön päätöksenteon näkökulma ei näin ollen tule oikeuksiinsa vaalikoneissa.

Kuntavaalikysymysten pitäisi olla huomattavasti enemmän alue- ja paikkakuntalähtöisiä. Erityisesti kuntien elinvoimapolitiikka, investointien, työpaikkojen sekä asukkaiden veto- ja pitovoimakysymykset ovat heikosti edustettuna vaalikoneissa. Tyypillistä on että talous-ja ympäristöasiat halutaan asettaa vastakkain "joko-tai", kun oikeasti päätöksenteossa on kyse tavoitteiden yhteensovittamisesta mahdollisimman järkevällä tavalla! Kuntien yksi vahvimmista keinoista kehityksen ohjaamiseen on kaavamonopoli; siten alueiden käytön kysymysten olettaisin myös olevan paremmin vaalikoneissta sisällä.

Vaalikoneissa vastausten perustelut ovat oleellisia

Vaikka edellä hieman kritisoin vaalikoneiden rajallisuutta, olen ollut aktiivinen vaalikoneiden vastaaja. Pyrin jokaisen kysymyksen perustelemaan omalla näkökulmallani ja asiaperusteilla. Suosittelen toki niitäkin käyttämään - ja jättämään "vähemmän tärkeät" kysymykset huomiotta!

Keskustan vaalisivuilla olemme "joutuneet" kiteyttämään alue- ja kuntavaalitavoitteet kolmeen tärkeimpään. Niihin pääset tutustusmaan tästä:

Kajaanin kuntavaalit

Kainuun aluevaalit

Eniten kunta- ja aluekohtaisia kysymyksiä on Kainuun Sanomien vaalikoneessa



Miksi Petolan opastuskeskuksen ja tutkimuskeskuksen lakkauttaminen on väärin!

Vastalause hallituksen esitykseen Ystävyyden puistoon liittyvien opastus- ja tutkimuskeskuksen lakkautukseen

Tässä suorana sitaattina viime syksynä yksityishenkilönä antamani lausunto. Asia on nyt saanut sinettinsä eduskunnan äänestettyä asiasta. Kuhmoon käytännössä kohdistuva toimenpide on sekä paikallisesti että periaatteellisesti vakava ja mielestäni virheellinen. Yllättävän vähän Kuhmon puolesta äänestäneitä oli kansanedustajien joukossa (vain Keskustan edustajista). 





LAUSUNTO: Asia: VN/17679/2024

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta annetun lain 1 ja 6 §:n muuttamisesta

Käytän hyväkseni tilaisuutta antaa lausunto otsikossa mainittuun asiaan yksityishenkilönä. Tunnen Kainuun ja Kuhmon aluekehitykseen liittyvät asia yli 40 vuoden työuran ja viimeisimpänä 11 vuotisen maakuntajohtajan tehtävän kautta. Olen tutustunut eri osapuolten lausuntoihin, lakiluonnoksen kuulemistilaisuuden aineistoon sekä hankkinut lisätietoa asiasta.

Kannanottonani haluan tuoda esille seuraavaa:

1. Valtio ei voi tehdä esitetyn mukaista lakimuutosta ilman, että se rikkoo Ystävyyden puiston perustamiseen liittyvän kompensaatiopäätöksen. 

Kompensaatiopäätöksen merkitys on ollut ymmärrettävä, sillä Metsähallitus omistaa Kuhmon metsämaan pinta-alasta 54% ja tehdyn suojelupäätöksen aluetaloudelliset supistusvaikutukset olivat paikallisesti merkittävät. Kuhmon kaupungin ja Kainuun liiton lausunnossa ilmenee, että mainittu kompensaatioratkaisu tehtiin nimenomaan ottamaan huomioon suojelupäätöksen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Kuhmossa. Kyse on ns. sosiaalisesta toimiluvasta.

Tilanne, jossa valtion taholta suunnitellaan samaan aikaan mahdollisia lisäsuojelutoimia, on kompensaatioperiaatteen romuttamiselle erityisen huono. 

2. Valtion talouden säästöpäätökseksi esitetty lakimuutos ja sen mahdollistamat toimintojen lakkauttamiset ei ole toimiva ottaen huomioon kompensaatioehto

Lakiehdotuksen perusmotiivi on valtiontalouden säästöt: ” Esityksen tavoitteena on mahdollistaa Ystävyyden puiston Kuhmossa sijaitsevan luontokeskus Petolan sekä tutkimuskeskuksen toiminnan päättäminen ja kiinteistön luovuttaminen Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnasta kustannussäästöjen saavuttamiseksi.”

Kun lähdetään periaatteesta pitää voimassa poliittisesti aikanaan hyväksytty kompensaatiomekanismi, valtio ei voi saada taloudellisia säästöjä. On mahdollista, että nykyisen lain mukaista toimintaa toteuttavien Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Suomen ympäristökeskuksen toiveita otetaan huomioon, mutta tällöin vastaava kompensaatio tulee korvattavaksi toisella tavalla. Kuhmon kaupungin lausunnon mukaan on myös erimielisyyttä siitä, onko nykyinen toimintamalli tuonut riittävää kompensaatiota (noin 10 metsurityöpaikan menetyksen korvaaminen). Lakiehdotuksen perusteluissa asiasta on täysin vastakkainen näkemys. 

Mielestäni on perusteltua hylätä valmistelussa oleva lakiesitys tässä muodossa ja tehdä kattava ja läpinäkyvä selvitys kompensaatiomallin toimivuudesta ja siihen liittyneistä rahoituksista.

3. Lakiehdotuksen tavoittelemat toimintojen lakkautusten merkitystä on tarkasteltava Itäisen Suomen ohjelman tavoitteiden ja raja-alueen kehittämisen geopoliittisen merkityksen näkökulmasta

Kainuun liiton lausunnossa tuodaan Kuhmoon ja itäisen Suomen raja-alueisiin liittyvä kehitystilanne esille: ”Samaan aikaan valmistellaan hallitusohjelman mukaista itäisen Suomen kehittämisohjelmaa ja EU:ssa raja-alueiden kehittämiskokonaisuutta (TSI-tuella toteutettava OECD:n tutkimus ja sitä seuraava ohjelmatyö). Lakiluonnos on hallituksen omien tavoitteiden ja EU:n tahtotilan vastainen ja vaikeuttaa Suomen ja EU:n kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää itärajan alueiden elinvoimaisuuden vahvistamista.”

Mielestäni on perusteltua peruuttaa po. lakkautushankkeet ja siirtää kokonaisuuteen liittyvien asioiden ratkaiseminen valtioneuvoston asettaman Itäisen Suomen ohjelman valmistelutyössä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Tällä tavoin Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen esille nostamiin toiminnallisiin ja talousongelmiin voidaan saada rakentava ratkaisu. Näkemykseni nykyisessä toimintamallissa em. toimijoiden oma tehtäväkenttä on kapea-alainen ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä paikallisten toimijoiden erityisesti matkailualan kanssa ei voi tarkoituksenmukaisesti toteutua. Uusi ratkaisumalli kompensaatiorahoituksen puitteissa voi mahdollistaa huomattavasti vaikuttavampaa toimintaa. Oleellista on muuttaa toimintamallia huomattavasti joustavammaksi ja laajentaa kompensaatiorahoituksen käyttötarkoitusta.

4. Kompensaatiorahoitus on kanavoitava uudella tavalla: monipuolistamalla ja joustavoittamalla rahoituksen käyttöä 

Lakiehdotuksen perustelujen mukaisesti kompensaatiotoimintaa toteuttavat tahot, Metsähallitus ja SYKE eivät ole tyytyväisiä omalta osaltaan toimintaansa nykymuodossa. Toisaalta voin panna merkille, että po. toimijat eivät muutoinkaan ole olleet motivoituneita toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi Metsähallituksen Luontopalvelujen esille nostamien opastuskeskuksen kävijämäärien laskua selittää keskuksen aukioloaikojen supistaminen (kuluvana vuonna vain 1 kuukauteen) ja se, että opastuskeskuksen toiminnan sisältöä ei ole kehitetty. Luontomatkailun kehitystrendit ovat olleet samaan aikaan valtakunnallisesti ja Kainuun myönteisiä. Uusia kehittämismahdollisuuksiin ei ole tartuttu esim. vaikka opastustoiminta on siirtynyt yhä enemmän digitaalliseksi, ei mielestäni ole ollut esteitä sille, että Petola tuottaisi digitaalisia aineistoja ja opastusta valtakunnallisesti Kuhmosta käsin. 

Luontopalvelut ovat viime vuosina myös heikentäneet Kuhmon infraa: kompensaation osana ollut Lentuan opastusrakennus, joka sijoittui puiston ytimeen Lentuankosken äärelle, on myyty. Lisäksi Maariansärkän opastuspaikka on jäänyt toteuttamatta ja korjausvelkaa eri reitistöille on kertynyt. Voi kysyä, onko kompensaatio toiminut aidosti, jos toisella kädellä on vedetty toimintaa pois. 

Uutta ratkaisumallia hahmoteltaessa keskeisiä tekijöitä ovat:

1. kompensaatiorahoituksen uusi rahoitusmalli

2. Luontopalvelujen laajempi rooli ml opastuskeskus

3. Tutkimustoiminnan uudelleen arviointi ja laaja-alaisemman toimintakeskuksen idea

4. Tönölänsalmen alueen rakennusten ja infran tuleva käyttö

Kun lakiehdotus on ollut toimintojen alasajoon ja infrasta luopumiseen tähtäävää, ei keskeisten toimijoiden lausunnoista siten tule riittävästi esille uusia kehittämisvaihtoehtoja. Listaa alle muutamia mahdollisia ratkaisuja, mutta nimenomaan näiden selvittämiseen nyt tarvitaan aikalisä ja aitoa yhteistyötä ja kumppanuutta valtion, Kainuun ja Kuhmon kesken.

Lienee selvää, että nykyisiä opastuskeskuksen, tutkimuskeskuksen ja näihin liittyvien rakennusten ylläpito ratkeaa luonnostaan, jos niihin sijoittuu riittävästi eri toimintoja. Tässä vaiheessa ei liene muuta vaihtoehtoa kuin nähdä po. infra osana kompensaatiorahoitusta. Vaihtoehto, jossa nykyiset toiminnot ajetaan nopeasti alas taas pahimillaan johtaisi tilojen tyhjäkäyttöön ja purkamiseen ajan myötä.

Ehdotan suoraan, että Kuhmon kaupungin lausunnon mukaisesti – joka tapauksessa – jatkossa Ystävyyden puiston kompensaatiorahoituksen käyttötarkoitus määritellään uudelleen ja kohdennetaan aluekehittämistyyppisenä rahoituksena Kainuun liiton kautta. Käyttötarkoitusta laajennetaan niin, että Luontopalvelut voivat toteuttaa opastustoimintaa tarkoituksen mukaisella tavalla ja samalla laajentaen toimintaansa luontomatkailun kehittämiseen Kuhmossa. Tässä suhteessa Petolan sijainti on erinomainen, sillä Kuhmon kaupungin suunnitelmissa on kehittää matkailutoimintaa nimenomaan Tönölän alueella.

Vastaavasti tutkimustoiminnalle määritellään vastuutaho ja johtaja, joka käyttäen kompensaatiorahoitusta toteuttaisi alueen luontoon liittyvää tutkimustoimintaa puistoalueetta laajemmin ja kansainvälisesti. Kainuu on EU-raja-alueohjelmien jäädyttämisen seurauksena tullut osaksi Interreg Aurora-ohjelma-aluetta ja se mahdollistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan jatkamisen EU-osarahoitteisena. Toki on syytä huomata, että EU-rahoitusta ei rahitussäädösten mukaan ole voinut eikä voi käyttää toimijan perustoiminnan rahoittamiseen. Tutkimustoimintaa on SYKE:n vuodesta 2007 käynnistyneellä kaudella valitettavasti supistettu eikä tutkijoiden siirtäminen muille paikkakunnille toteuttaisi kompensaatioajatusta. Aiemmin tutkimustoiminta on kuulunut Kainuun ympäristökeskukselle; tutkimusvastuun siirtäminen nykyiselle Kainuun ELY-keskukselle olisi mielestäni tarkoituksenmukainen ratkaisuvaihtoehto. Tutkimuskeskuksen  toiminta perustuu voimassa olevaan valtiosopimukseen, siten on yllättävää, että sitä ei enää pidettäisi toiminnan yhtenä perustana, vaikka ymmärrettävästi tutkimusyhteistyö on nykytilanteessa jäädytetty.

Periaatteessa tutkimuskeskus voitaisiin muuttaa valtion monitoimipisteeksi, johon sijoittuu valtion eri organisaatioissa toimivia työntekijöitä etätyöhön.

Summa summarum

Toivon lakiehdotuksen hylkäämistä lausunnolla olevassa muodossa, Ystävyyden puiston kompensaatiokokonaisuuden uudelleen rakentamista osana Itäisen Suomen ohjelmatyötä ja uuden rahoitusmallin toteuttamista pysyvänä, korvamerkittynä aluekehitysrahoituksena Kainuun liiton kautta.

Pentti Malinen

maakuntaneuvos

Kajaani


Riemuylioppilas Pentti Malisen puhe sankarihaudoilla 31.5.2025

   H yvät kuulijat, uudet ylioppilaat, opettajat ja riemuylioppilaat, Olemme paikalla, joka todistaa Kuhmon ja Kainuun erityistä asemaa raja...